HUNTERS RACING TEAM

Ähtärin Ähellys
Ähtärin UA 16.09.2001
Torakkakankaan JM-rata

Ajaja:
Jyrki Siekkinen

Huolto:
Rainer Karala
Veikko Lähteenmäki
Jari Lähteenmäki
Olli-Pekka Kaikuaho
Jouko Siekkinen
Anu Siekkinen
(JP Flyktman)
(Sami Flyktman)

Auto:
Skoda 120 LS

Oman Skodan kone hajosi kahteen otteeseen kisaa edeltävällä viikolla ja kisaan pääsy näytti kariutuvan jälleen kerran tekniikkaan. Mutta onneksi Kari Malinen lupasi oman Skeidansa käyttöön. Niin oltiin sunnuntaiaamuna lähdössä Rakun Mersulla kohti Ähtäriä. Kisamatka sujui letkassa yhdessä Flyktmanien kanssa.

Katsastuksestakin auto meni läpi, vaikka puhumista autosta riitti. Edellisessä kisassa katsastuskorttiin oli tullut merkintä turvakaarien pehmusteiden puuttumisesta. Kiltti katsastajasetä ei hyväksynyt Malisen laittamia pehmusteita paloherkkinä. Kisaan pääsyä se ei kuitenkaan tällä kertaa estänyt. Lisäksi korttiin tuli maininta etupään alapellin puuttumisesta. Eturipustusta katsastusmiehet tiirailivat oikein joukolla ja kun ajolupa lopulta tuli, painuin nopeasti varikolle. Eihän sitä tiedä, mitä vikoja olisi autosta vielä löytynyt...

Mitä, eihän täällä moottoria ollutkaan... Viimeisiä säätöjä tehtiin vielä varikolla.

Loput säädöt tuli tehtyä ennen kisan alkua, edellisenä iltana kun tavaroiden pakkaaminen oli tapahtunut aika viime tipassa. Kaikki tärkeä tuli kuitenkin matkaan ja autokin tuntui jotenkin toimivan. Perjantaina sentään pääsin pari lähtöä hiekalla harjoittelemaan.

Naiset ja nuoret ajoivat oman kisansa alta pois ja yleisen ekassa lähdössä oli heti JP Fiestoineen mukana. JP ajoikin loistavasti ja otti suvereenin erävoiton päästen samalla suoraan finaalikarsintoihin.

Oma vuoroni tuli viidennessä lähdössä. Lähteekö auto käyntiin ja kestääkö se tällä kertaa lähtöviivalle asti? Vaan eipä hätää, kaikki toimi hyvin ja kun lähtölippu heilahti, sain unelmalähdön. Malinen neuvoi kisaan lähtiessä pitämään 4000 kierrosta koneessa lähdön hetkellä. Otin asian varman päälle ja laitoin reilut 4500. Ässä-renkaat pitivät erinomaisesti eivätkä lyöneet yhtään tyhjää. Ykkösellä sainkin jo jonkin verran eroa kaikkiin muihin. Kaveri puhui, että eroa olisi ollut kaksikin autonmittaa. Vaikea sanoa, mutta kyllä muut johonkin siitä viereltä kaikkosivat.

Kakkoselle vaihto ja vaihdekepin nuppi jäi käteen. Voi j****auta! Ei muuta kuin nuppi äkkiä olan yli ja kakkosta pesään. Pääsin vieläkin mukaan ensimmäiseen aaltoon, tosin pitkällä ykkösellä hyvin lähtenyt 99-Saab pääsi hieman edelle. Ekaan mutkaan menin sitten Kuplan ja Saabin välissä. Olin juuri ottamassa linjaa sisäkurviin, kun takakulmaan tuli reilunpuoleinen tönäisy. Paiskauduin suoraan etukulma edellä Saabin kylkeen ja ajauduin siitä radan ulkoreunaan.

Ei hätää, ykkönen silmään ja menoksi. Mutta renkaat eivät kääntyneet yhtään oikealle. Hieman siinä asiaa mietiskelin ja totesin tilanteen toivottomaksi. Autosta pihalle ja odottelemaan hinauskalustoa. Varikolla selvisi, että simpukka oli kuskin puolelta antanut periksi ja kiertynyt mutkalle. Kisa oli sitten siinä.

Tähän kisäpäivä ei kuitenkaan loppunut, JP ajoi finaalikarsinnassa nelospaikalla, kun vetonivel petti. Kiireellä varikolle ja uutta niveltä vaihtamaan. Huoltomies Sami Flyktman osasi asiansa hienosti ja uusi nivel ehdittiin vaihtaa ennen seuraavaa lähtöä eli epävirallista E-finaalia.

Koko varikkohenkilöstö Fiestan ympärillä.

Tuossa lähdössä olisi JP:n pitänyt olla kahden parhaan joukossa päästäkseen jatkoon, mutta sijoitus oli neljäs. Vaihdettu vetonivel ei kestänyt lähdön loppuun asti, mitään suoja-aineita kun ei ympärille ehditty laittaa. Tuloslistoille mies kuitenkin pääsi, ollen 20.

Romut kyytiin ja kotimatkalle.

Romut kyytiin osa 2.

TULOKSET