HUNTERS RACING TEAM
I Ritoperän Kinkaasu -ralli
Alavuden UA 27.05.2006
Ritolan kylä tai-joku-semmoinen
Ajajat:
JP Flyktman
Jyrki Siekkinen
Auto:
Ford Fiesta

Piti se tämäkin päivä nähdä. Tuskin olisin kartturiksi niin
suoraan lupautunut, jos olisin oikeasti pari vuotta sitten uskonu
että todellinen vaara on olemassa.
Mutta ei kai siinä. Lauantaina liikenteeseen. Paineita ei
onneksi tarvinnu ottaa, periaate oli että jos menee katastuksesta
läpi niin homma on jo voitettu. Mitään sanomista ei ollut, siitä
plussat.
Aikamoista odottelua tuo koko laji, mutta lopulta sentään ekan
pätkän lähtöön. Aika outoa sinällään olla apparin puolella vöissä
kiinni. Lisäksi aivan liian vähän kalustoa samalla lähtöviivalla,
ei ollut kotoisa olo.
Jotain vajaa 12 km oli eka pätkä. Alussa meni harjoitteluna,
puolen välin tienoilla alkoi Nappu luottaa autoon ja renkaisiin ja
muutenkin löytyi rytmiä. Sitä riemua kesti vajaa kilsan ja auto
alkoi puutumaan.
Vajaapyttyisellä vekottimella on vittumaista luistella. Kaameata
tervanjuontia yrittää selvitä maaliin. Oltiin seuraavana tulleen
Escortin tukkonakin oikein huolellisesti. Anteeksi siitä. Heilläkin
kisa tosin jäi myöhemmässä vaiheessa kesken, joten ei yleiskisan
voittoa kuitenkaan riistetty.
Maalikin tuli vastaan, kun tarpeeksi kauan potki. Siirtymällä
tuntui käynti hieman tasoittuvan. Pääteltiin että kun hieman jäähtyy
niin voitaisiin vaikka päästä huoltoon korjaamaan. Aikaa kun olisi
ollut reilu tunti.
Syyksi epäiltiin nostajaa, ja sehän se siellä v***uilikin. Tai
itse asiassa niitä oli mennyt useampia, eli vekotin oli pätkällä
semmoinen 2,5 pyttyinen. Ihanaa.
Huoltoonkaan ei lopulta tietenkään päästy, yksi pakoventtiili
jumiutui lopulta kokonaan kiinni ja öljyt sitä rataa pihalle. Se
kun ei konehuoneessa ole varsinaisesti se uusiutuva luonnonvara,
niin lopulta se lopahti ja semmoinen punainen valo päätti päivän.
Huolto jäi reilun kahden kilsan päähän. Keskeytykset kehiin, auto
kärrylle ja kotiin.
Omalla tavallaan ihan vekkulia touhua tuokin. Vaikken vieläkään
lajia pidä kovin suuressa arvossa, niin joutunee joskus uudelleenkin
kyytiin hyppäämään. Se oli jopa ihan hauskaa.

Vaan ajettiin sitä ainakin hetki kilpaa. Tai jotain sinne päin.
|