HUNTERS RACING TEAM

Metal JM Karhukivi
Juvan UA 25.05.2006
Karhukiven JM-rata

Ajaja:
Jyrki Siekkinen

Huolto:
Jouko Siekkinen
Anu Siekkinen
JP Flyktman

Auto:
Fiat 131

Talli keskiviikko-iltana siinä yhdentoista maissa.

Savon mualla eli Juvalla kävi jälleen perinteisesti. Tarina alkaa jo sunnuntailta, kun miehekkäästi ajattelin ajaa auton kärrylle jo silloin. Paha virhe. Nokkahihna oli eri mieltä asiasta, revähti, hyppäsi ja pientä remontinkorjuuta oli havaittavissa.

Itellä töitä, joten hyvät neuvot kalliit. Nappu oli onneksi maissa ja mies touhusi pari yövuoroa meitin pihassa. Ite paikalle töiden jälkeen keskiviikkona kymmenen jälkeen ja ekat savut puoli yhdentoista maissa. Kiireellä loput kamppeet kiinni, vähän sytkää kohdilleen ja auto kärrylle. Nukkumaan vähän ennen yhtä ja kuudelta oli jo paketti maantiellä.

Vaan jokkiskansahan ei nuku, se vain vähän torkkuu. Silmät ristissä ilmottautumiset ja katastukset. Naiset ja nuoret ajeli siinä ensin, sitten itellä viimeinen alkuerä. Viivalle ajaessa kiekkamittari kuoli aivan täysin. Muutama (?) kirosanakaan ei tuntunut auttavan, joten perinteisellä korvatuntumalla kierroksia kohdilleen. Vaan kun Peltsi vieressä huudattaa Bemaria, niin siitäkään mitään tullu.

Jostain ulkoradoilta oli lähtöpaikka, renkaat sauhusi kun lähdettiin mutta kakkosella sai sen verran aikaan että pääsi toisena kiertämään rataa. Pieksämäen ja elokuun jälkeen ei taas ollutkaan tullut ajeltua näillä ropposilla ja jälki oli sen mukaista. Aivan kaameata sompailemista. Lisäksi vekotin puski enemmän kuin tarpeeksi eikä vaihteetkaan sopinu radalle. No kuitenkin kakkosena maaliin, Joroisten Escortti meni jossain puoli kierrosta edellä ja Peltsi ajeli siinä takana, nou hätä. Semeihin.

Sentään joku järjestys oltava alkuerässäkin. Vaan muutenhan Peltsi ajeli varsin mainiosti.

Kiekkamittarille koitti jotain siinä tehdä. Vaan kun on auton alkuperäinen mittari ja alkuperäisillä johdoilla, niin ole siinä sitten. Sen sijaan puskemiseen auttoi varsin hyvin Triot, jotka oli matkassa. Semiin viivalle, kaksi A:han, kaksi B:hen, taas jostain ulkoa. Tällä kertaa öljynpainemittari alkoi heilua omaan tahtiinsa.

Taas pienoinen v***tus päälle. Juuri siinä kahtelin, että sammuttaisko vai ei. Vaan öljyvalo tuntui toimivan käynnistäessä, eikä se syttynyt. Joten eikun menoksi. Lähtö ei ollu vieläkään minkäänlainen, mutta neljäntenä kuitenkin reitille.

Keskilenkillä tuntui olevan ihan hyvät asetelmat härkkiä muita. Ajattelin Mäntyharjun Volvo-mestaria vähän tökkästä ja parannella asemia. No sehän meni ihan reisille, jostain sieltä puskien seasta keräilin ihteäni jatkoon. Sen jälkeen ei taas lähdössä ollu suurta dramatiikkaa, öljyvaloa katellen maaliin, ei syttyny, neljäs ja B-finaaliin.

B-finaaliin taas ulos, peräti lähdön voittaja jatkoon. Uusia mittareita ei ihme kyllä kuollu tässä vaiheessa. Onneksi johdotukset oli suoraan auton mukana tulleita, muuten hävettäis. Ei vieläkään viivasta niin kuin pitäisi, parasta kuitenkin mitä tänään pystyi esittämään. Lähtösuoralla oli jo ahdasta ja rytinää. Ohjaustuntuma muuttui huonoksi, sitä opetellessa eka kierros meni viidentenä.

Ennen lähtöä tuumin että ellei ole mitään toivoa kärkeen niin ajelis varikolle kahtomaan auton kuntoa. Mutta eihän sieltä hullu mihinkään malta tulla. Toisella kierroksella pääsikin parista ohi, seuraavana edessä oli Leppävirran Escortti. Kerran käväisin jo rinnalla ja ennen "pääkatsomomutkaa" tuumin että pakko olis päästä ohi jos meinais vielä härnätä käressä mennyttä Juvan PeeVeetä. Jatkoon kun oli suuri hinku.

Hyvin vielä aukes mutkassa sisäreuna auki, koitin sinne. Vaan aina ei voi onnistua. Joko ennätin jo ajatella että vieläkö kerkeis Volvon saamaan kiinni tai sitten muuten hoidin homman huonosti. Escortti kerkes tukkimaan rakosen, kopsautettiin kyljet vastakkain ja etupyörä osu sisäpenkkaan. Meni vain pirulainen tökkäämään niin terävästi etten päässy penkkaan nojaten ohittamaan vaan koko romu kiepsahti katolleen.

Siinä olis paikka. Näkyy hyvin myös huonon ohjattavuuden syy: etutolppa vääntyi enemmän kuin olisi ollut tarpeen.

Eikun kokeilemaan.

Ja totanoinniin. Tallipäällikkö ei nauranu, yleisö kylläkin.

Muista tutuista Peltsi röykkyytti Bemaria evk:n sijalle kolme. Yleisessä mies pyöräytettiin semissä. Hirvosen Piia ajoi kuin miehet (?) ja oli naisten kakkonen. Muilla teknillisiä häiriötiloja.

Elikkä romut kyytiin ja kotiin. Jämäfinaalin miehillekin antoivat kuitenkin pokaalit matkaan. Naputtelis vähän ulkokuoria ja Joutsan rokkirallitohinoihin ihan soiva laite.

Miksiköhän tässä aina käy näin.

TULOKSET