HUNTERS RACING TEAM

Matka Kiirunaan

Reissun päällä:
Herra C
Herra X
Herra Y

16.8. perjantai Oulunsalo: Baarin vessa on aina yhtä kiehtova paikka. Siellä voi myös oppia paljon elämästä. Tällä kertaa löytyi syy siihen miksi lestadiolaiset lisääntyvät täällä päin niin paljon.

Toisin sanoen ravintola Tyrskymyrsky on Oulunsalon paras baari. Se on myös lajinsa ainoa edustaja, koska Oulunsalo on Oulunsalo.

17.8. lauantai Kiiruna: Kauas on pitkä matka, mutta siinä se sitten on, Kiiruna. Tiimin Ruotsin-kohteista sieltä älyvapaammasta päästä.

Niksipirkka: jos automatkalle osuu tylsähkö välietappi jossa ei ole kuin puita ja suota (esim. Haparanda-Kiruna, 356 km), niin matkaa voi jouduttaa kuuntelemalla Kake Randelinin tuotantoa tai vaikka pelkkää 'Nastaa pimua'. Kun kuljettajan pää alkaa lopulta tuuttaamaan varattua, niin maisemakin alkaa vaihtua. Vahva ryhmäkuri on tosin tarpeen, jotta musiikki ei vaihdu tätä ennen.

Matkakohdemotivaattorina taisi tällä kertaa toimia maailman pohjoisin Systembolaget. Ombud-pohjaisia Systemeitä löytyy toki ylempää, ainakin akselilla Abisko-Riksgränsen-Karesuando. Mutta nyt puhutaankin vain aidosta ja oikeasta. Eikä Suomessakaan ole kovin montaa Alkoa tämän pohjoisempana, että sikäli.

17.8. lauantai Kiiruna: Majoitus hoitui Yellow Housessa. Viihtyisä ympäristö korvasi ajoittaisen homeen hajun huoneessa. Ilmainen sauna ei myöskään varsinaisesti haitannut. Ja jos homeongelmat käyvät yhtäkkiä ylivoimaisiksi, niin baarien raittiiseen ilmapiiriin on matkaa vain joitain satoja metrejä. Hinta vähän yli 20e /yö.

18.8. sunnuntai Kiiruna: Ruotsin anti maailman krapulantappajien jaloon joukkoon on tämä. IV B olut, joka on pehmeää kuin vesi. 1,20e per tölkki.

Yllä oleva siis jo kertoo, että paras baarikin käytiin metsästämässä. The Bishops Arms on ruottalainen baariketju, jolla on edustus myös Kiirunassa. Jo yksistään hanojen määrä riitti tällä kertaa voittoon.

Täällä ei kuitenkaan ole kovin suurta väliä mihin itsensä heilauttaa. Arkisin kaikissa baareissa on hiljaista, viikonloppuisin tupaten täyttä. Maine Villinä Pohjolana ei ole myöskään täysin tuulesta temmattu. Tunnelmaa riittää, porukka on täydessä seipäässä ja tappelunkin saa hyvin helposti aikaiseksi. Ero muuhun Ruotsiin on valtava. Ero vaikkapa Saarijärven lauantai-iltaan ei sitten enää olekaan niin valtava.

Kalja 5,50-8e, shotit kalliita, pizza alkaen 8e, ravintolaruoka toistakymppiä. Perussettiä kaikin puolin.

18.8. sunnuntai Kiiruna: Täällä on tosiaan se maailman suurin maanalainen rautamalmikaivos. Reiluun kilometriin vastikään pykätty uusi päätaso on yksi Pohjoismaiden kalleimpia hankkeita all-time, päästen samalle listalle kuin Olkiluoto 3, 850-Volvon suunnittelu ja suunniteltu Fehmarninsalmen tunneli.

Kaivokseen pääsee käväisemään turistibussin kyydissä, joka vie turistikeskukseen (540m). Itse kierros on pelkkää propagandaa, mutta paikka on elämys. Myös museolle propsit, se on varsin pätevä.

Toisesta maailmansodasta on tosin turha kysellä mitään. Se on täälläkin päätetty unohtaa kokonaan, kuten Ruotsissa yleensäkin. Tosin kyllähän muu maailma tietää totuuden, myös niistä natsioppien mukaisista 50-luvun pakkosteriloinneista. Can't stop the signal, svedut.

18.8. sunnuntai Kiiruna: Saatiinhan se Volvokin liitettyä jotenkin kaivokseen.

18.8. sunnuntai Esrange: Jukkasjärvellä on ICE Hotel, jonka yhteydessä on ICE Bar. Sisäänpääsy baariin vajaa parikymppiä, sisältää yhden juoman. Jätettiin kuitenkin väliin. Suurta vikaa ei havaittu, mutta jokaisella suomalaisella on marraskuusta maaliskuuhun takapihallaan ihan ikioma jääbaari. Sinne on vieläpä vapaa pääsy.

Sen sijaan ajeltiin European Space Agencyn satelliittiaseman sekä Swedish Space Corporationin Esrange-rakettikeskuksen luo. Vähemmän yllättäen portit eivät meille auenneet. Tunsimme silti suurta X-Files-huumaa.

19.8. maanantai Nikkaluokta: Kebnekaise on siellä jossain piilossa.

Tie loppuu Nikkaluoktaan, siitä pitää vielä kävellä vajaat 20 kilometriä jotta pääsee itse Kebnen perusleirille. Helikopteri kuljettaa myös, hinta on reilun satkun /suunta.

19.8. maanantai Abisko: Jos ei ole halukas talsimaan, niin Norjan suunta tarjoaa jylhiä maisemia lähempänä maanteitä. Tai no jos rehellisiä ollaan, niin yksi maantiehän täällä vain on.

Kannattaa saman tien varata koko päivä ja käydä Narvikissa asti. Muistakaa kuitenkin, että Norja on varsin niuho tuontirajoitustensa suhteen. Väkeviä max 1 litra (yli 60% kokonaan kielletty), olutta max 2 litraa (5l, jos mukana ei ole viinaa), lihaa/juustoa max 10 kg, jne.

Perunoiden vieminen on myöskin kokonaan kielletty. Niinpä oli pakko laittaa yksi ICA:n chiliperunasalaatti kylmälaukkuun. Huntersin salakuljetusjaosto 1 - norjalainen tulli 0.

19.8. maanantai Bjørnfjell: Toisen maailmansodan alkaessa sekä Norja että Ruotsi julistautuivat puolueettomiksi. Sen jälkeen hommat menivätkin sitten hiukkasen eri suuntiin. Norja joutui vallatuksi ja 'meanwhile in Swedenin' kaikki tunteekin.

Historialuento: Sveitsi otti toisesta maailmansodasta parhaat osingot, mutta Ruotsikin nettosi osansa myymällä malmia Saksaan. Kesällä turvallisin reitti kulki Luulajan kautta, mutta talvella Narvik oli ainoa käyttökelpoinen merireitti. Niinpä Tanskasta ja Norjasta tuli osa jotain suurta, nimittäin osa suur-Saksaa.

Näissä maisemissa liittoutuneet (NOR, GBR, POL, FRA) yrittivät keväällä '40 estää globaalia maailmantaloutta. Seurauksena Aatu koki ensimmäisen aidon tappionsa taistelutilanteessa. Lopulta Churchill teki kuitenkin norjalaisille oharit ja evakuoi joukkonsa pois.

Norjan hovi lähti maanpakoon ja Saksa liitti pohjois-Norjan itseensä. Loppusodan ajan Norjassa toimi aktiivinen vastarintaliike, jonka tärkeimmät onnistumiset olivat operaatiot Grouse ja Gunnerside.

19.8. maanantai Abisko: Miksei suomalaisissa lähikaupoissa ole tämmöisiä tuotteita?

Suomalaisen ruokakaupan ajatteleminen toi mieleen kansainvälisen ruokateollisuuden ja masennus iski pintaan. Tosin kotimatkakin alkoi samalla hetkellä, joten saattoi masennus johtua siitäkin.

20.8. tiistai Pajala: Lars Levi Laestadius. Pappi. Raittiuden esitaistelija. Mies lestadiolaisuuden takana. Muutenkin täysi mulkero.

Se on erikoisjännä juttu miten laajalti eri uskonnot ovat osallisina valtaosaan kaikesta maailman julmuudesta. Katolinen kirkko on tässä toki omissa sfääreissään, siihen instanssiin verrattuna tämä lettumieskin on vain amatööri.

Pajalaan liittyen Huntersin kirjallisuusjaoston suositus ei siis ole Lettu-Leevin kootut teokset, vaan Mikael Niemen 'Populärmusik från Vittula'. Ja kyllä, se on suomennettu. Ja kyllä, siitä on tehty leffa.