HUNTERS RACING TEAM

Matka Maarduun

Reissun päällä:
Herra Y
Mrs. Tiikeri
Mr. Riiviö

28.3. torstai Joutsa: Täältä otettiin joskus muinoin Mordor-kuva. Ei niinkään Joutsan takia, vaan ABC:n.

Vaikkei Joutsassakaan tietty ole juuri kehumista. Helppo pitäjä ajaa ohi. Oikein kiva sisäliikuntahalli. Siinäpä ne erot muihin maailman pitäjiin.

Pit stop koostui ikkunoiden pesusta, ilmanpaineiden tarkistuksesta sekä vessatauosta. Ei penniäkään ABC-ketjulle. Osuuskuntatoiminta 5/5, kolonialistinen huoltamoketju ilman huoltomahdollisuutta max 1/5.

28.3. torstai Tallinna (Lasnamäe): Botski (Eckerö Line) oli satamassa juuri ennen puolta yötä. Onneksi kerrankin tuli tutustuttua tilanteeseen ja etsittyä 24/7 kauppa. No sehän oli Prisma.

Prisman bisnesidea on ABC:n tavoin tukahduttaa pienemmät kilpailijat, mutta se tekee sitä vain isoissa kaupungeissa. Siispä Prismalle 2,5/5. Eesti keel sen sijaan on edelleen hauska.

Osuuskaupalle edelleen 5/5. Siis idealle, S-ryhmä on siitä aika kaukana.

29.3. perjantai Maardu: Tällä kertaa Maarduun. Koska miksi ei. Meille on vähän tullut tavaksi lähteä nopealle lomalle Tallinnaan. Mutta koska mukana on auto, niin miksi jäisi itse Tallinnaan, koska lähialueilla on kaupunkeja joissa ei muuten tule koskaan käytyä.

En sinällään kannata megakorporaatiota kuten Booking.comia. Mutta Maardusta on vaikea löytää tällaista majoituskohdetta ilman jotain platformia. Sori siitä.

Jos taasen Maardu yllättäen valikoituisi loppuelämäni lomakohteeksi, niin jatkossa ottaisin luultavasti yhteyttä suoraan kämpän vuokraajaan. F**k the corporations, f**k the system.

29.3. perjantai Maardu: Vielä yksi kuva. En osaisi kuvitella itäblokkimaisempaa maisempaa omasta keittiöstäni.

Ei mutta hei. VAZ puuttuu. Ja Moskvitš.

Historialuento: Moskvitš aloitti tuotannon vuonna '30 kopioimalla Fordia. Se ei ollut menestys, joten II maailmansodan jälkeen Venäjä kansallisti ja siirrätti Opelin kuorma-autotehtaan. Nimeksi tuli MZMA eli Moskovan pikkuautotehdas, ja sittemmin '68 AZLK eli Leninin nuorisoliiton autotehdas.

Neuvostoliiton loputtua olemasta tuli OAO Moskvitsh, joka ajautui konkurssiin 2002. Tuotemerkki jäi Renaultin omistukseen, jonka tuotteet tunnetaan Venäjän ulkopuolella tuotemerkillä Dacia.

Tosin Dacia on historiallisesti romanialainen automerkki. '99 Romanian valtio möi ja siitä tuotemerkillisestä naimakaupasta tuli Renault-Dacia. '21 tuli Dacia-Lada ja nykyään kuka tietää mitä ranskalaiset venäläisten kanssa tekevät. Raha ei haise.

29.3. perjantai Maardu: Ja vielä yksi. Tällaista se on sisällä asunnossa. Aina.

Tai en mene vannomaan nuudelista ja kanasta. Mutta keittiötarvikkeet ja sisustus on aina vimosen päälle.

Sen sijaan melkein vannon, että tuollaista chilikastiketta ei Baltiasta löydy. Mutta se ei majoitusta heikennä. Tai sen saamaa arvosanaa.

29.3. perjantai Viimsi: Naapurissa on kaupunki nimeltään Viimsi. Se on paljon keskiluokkaisempi kuin naapurinsa. Ja täällä on ranta.

Junnu halusi kokeilla metallinpaljastinta. Löysimme vanhan patruunan ja johdonpätkiä. Lisäksi löysimme kylmyyden. Patruuna tuli kotiin asti, johdot ja kylmyys onneksi ei.

Parasta ikinä.

29.3. perjantai Viimsi: Täällä oli myös jalkapalloa. No hitto miksei.

Viimsi JK (mustat) yllätti Tallinna Kalevin (siniset) 4-1. Tai en tiedä mitä vedonlyönnissä tapahtui, mutta useampivuotinen mitalisti vs. toista kauttaan pääsarjassa pelaava. Otin selkoa kato. Toinen yritti pelata jalkapalloa, toinen perusti pelinsä potkupalloon. Potkupallo on aina välillä (yleensä) voittava vaihtoehto.

Vapaa pääsy, yleisöä ehkä 25. Satoi. DJ veti kuitenkin hyvin ja lisäksi propsit pallotytöille.

Rouva poistui autoon lämmittelemään puoliajalla, kuten puolet muustakin yleisöstä. Junnun kanssa sinniteltiin, koska sika on sitkeä sissi.

Eestiläistä naisten pääsarjajalkapalloa katsellessaan ei tarvitse olla Xabi huomatakseen mitä asioita voisi tehdä eri tavalla. Emme kritisoi, mutta otamme opiksemme.

Parasta isi-poju bondaamista ikinä. Ja baskit forever, paitsi uskonnollisuus on vähän nääh.

30.3. lauantai Maardu: Käytiin myös tutustumassa maardulaiseen jalkapalloon. Tämä kenttä suorastaan huokuu neuvostohenkisyyttä. Paikan päällä oli mainintoja Neuvostoliiton pääsarjasta, mutta tätä en osaa netistä varmentaa. Maardu Esteve oli entinen nimi.

Nykyinen paikallinen Maardu Linnameeskond pelasi '19 yhden kauden pääsarja Meistriliigaa. '21 olisi noussut vielä takaisin, mutta taloudellinen tsetti pudotti joukkueen alasarjoihin.

Vieressä on oikein mainio tekonurmikenttä. Käytiin katsomassa paikallisten nuorten harjoituksia. Brasilia-efekti eli harkoissa vedetään mahdollisen paremman tulevaisuuden nimissä todella lujaa. Siellä oli pari aika lupaavaa, joille edes paikallinen pääsarja tarjoaa taloudellista itsenäisyyttä.

30.3. lauantai Tallinna: Sitten yhdeksi yöksi Tallinnaan. Ja heti jalkapalloa.

Paikallinen futiskeskittymä sisältää ensinnäkin Lilleküla Stadiumin aka A. le Coq Arenan (taustalla), joka on maajoukkueen kotipesä. Siellä on myös Sportlandin myymälä, jossa oli futiskenkiä tarjouksessa. Melkein parhaat Niket alle 300 euroa. Ihanan halpaa. Tosin jos suhteutetaan autourheiluun tai jääkendoon, niin miltei ihanan halpaa.

Esiliga B eli kolmas sarjataso pelasi Sportland Arenalla, joka on tässä vieressä. Tallinna JK Legion (punaiset) - Tartu JK Tammeka U21 (siniset) 1-1.

Vapaa pääsy, yleisöä liki sata. Molemmilla joukkueilla ääneenkannattajia, arvostan. Ei tosin kisamakkaraa tarjolla.

Ja sitten sillä seuraavalla kentällä oli Arena Cup. Vaikea sanoa mikä oli, mutta P12-P14 ikäiset pelasivat pitkin päivää. Joku joukkue varmaan voitti. Onnittelut heille.

30.3. lauantai Tallinna (Telliskivi): Telliskivi on se hipsterimpi vaihtoehto. UG on aina se seuraava alue, mutta ei mennä siihen. Telliskivi on oikein mainio, eikä tule niitä lähiökuumotuksia.

Best of Both Worlds eli Bob W oli majoitus. Oma suojattu parkkipaikka ja ihan mainio kämppä halvimmasta päästä, kantsii tyyppaa.

31.3. sunnuntai Tallinna: Ja sitten aamulla kotiin. Ihq kreisibailaus on täällä voimissaan. Iha kreisii.

En kääntänyt ite. En kylttejä enkä teinislangia.

Mitä autoiluun tulee, niin satamassa oli tietöiden takia melkoinen ruuhka. Ite varustauduin, koska otin asioista selvää. Joku toinen hoiti asian myöhästymällä laivasta ja itkemällä medialle. Valintoja, sano.

01.4. maanantai Uurainen: Nykyään Eestissä ruoka maksaa yleisesti enemmän kuin Suomessa. Mutta edelleen Eestissä meriruoka on suhteessa halvempaa. Tiedä miksi? Merikulttuurin tuomia makutottumuksia vai?

No mutta kuitenkin. Osterit alle euron kappale. No hitto miksei.

Historialuento: osterit on simpukkaheimo. Ruokamielessä niiden ravintoarvo on suuri, sisältäen paljon vitamiineja ja kivennäisaineita. 78% proteiinia, 0% hiilihydraattia. Syödään mieluiten elävältä, joka on hyvin humaania.

Japanissa ostereita on käytetty teollisessa mielessä ruoaksi 4000 vuotta, Englannissa ja Ranskassa Rooman-ajoilta. 1800-luvulla osterit miellettiin köyhien ruokana, sittemmin herrasväki on jälleen varastanut tämänkin.

Ostereiden syömisellä arvotetaan olevan merkitystä seksuaaliseen suorituskykyyn. Toisaalta viljeltyjen ostereiden yksi pahimpia vihollisia on herpes, etenkin lämpimän veden aikaan.