HUNTERS RACING TEAM

 

Matka Oktoberfesteille

Reissun päällä:
Herra W
Herra X
Mr. Ol'DB

Maailmalla on paljon massiivisia tapahtumia. Bostonin maraton. Milanon muotiviikko. Kosmiset Parapäivät. Höytiän kyläpäivä.

Ja sitten on myös massatapahtumia, jotka on suunniteltu valkoisille heteromiehille. Oktoberfest on sellainen.

Historialuento: Ensimmäinen Oktoberfest järjestettiin Münchenissä 17.10.1810 häiden kunniaksi. Naimisiin menivät Kuningas Ludvig I (tuolloin vasta kruununprinssi) ja Therese von Sachsen-Hildburghausen (sen ajan golddigger). Ohjelmassa oli hevoskilpailut, alkoholia ei suvaittu.

Tapahtuman menestys ei ollut toivotun kaltainen, joten hyvin pian olut liitettiin mukaan tarjontaan. Ja lopulta niinkin pian kuin 1819 todettiin, että hittoakos niillä hevosajoilla kunhan olutta saa.

Vastoin joitain tietoja tapahtuma on itse asiassa peruttu useina vuosina, esimerkiksi 1813 Napoleonin ja 1854 koleran takia. Natsien valtakaudella tapahtuman nimi oli Großdeutsches Volksfest.

26.9. tiistai Hellsinki: Mistä tietää, että länsimainen kollektivistinen yhteiskunta on loppusuoralla? Kun lyijykynästä on luotu statussymboli.

Bongattu lentokoneessa. Missäpä muuallakaan.

26.9. tiistai München: Hieno kaupunki. Mutta se ei ole nyt olennaista.

27.9. keskiviikko München: Tämä on olennaista.

Täällä käy kuutisen miljoonaa vierasta vuosittain. Yksittäin ei valitettavasti ehditty vieraita laskemaan, mutta noin meille kerrottiin. Siihen nähden logistiikka _toimii_. Huoltopuolta on tietty hienosäädetty kohta sen kaksisataa vuotta, joten ihmekkös tuo.

Tämän luonteinen tapahtuma aiheuttaa myös kävijöissä lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta, mutta ei hätää. Kusilaareja _on_. Tosin naisten vessoja ei päästy testaamaan. Tai olisi toki päästy, mutta sitten olisi tullut poliisi. Ei sotketa nazi polizeita tähän raporttiin.

27.9. keskiviikko München: Selvistä päin ei ehkä uskaltaisi moiseen härpäkkeeseen. Eikä uskaltanutkaan.

Noin kymmenen litraa olutta nautittuaan on yllättävän haasteellista pitää nauttimansa kiinteä ravinto elimistönsä sisällä. Tiimi ei kuitenkaan kokenut vahinkoja tässä(kään) suhteessa. Jänskätti toki.

26.9. tiistai München: Tämä on siis 'good meeting point'. Sisäinen setämieheni heräilee jo päiväuniltaan.

28.9. torstai München: Ja välillä kuivuessaan voi tehdä jotain ihan muuta. Zugspitze on Saksan korkein huippu, 2962 metriä. Juna kuljettaa Münchenistä kätevästi kaikille varmasti tuttuun Garmisch-Partenkirchenin piirikuntaan.

Parin tunnin matka menee mukavasti oluita lipitellessä. Ai niin se kuivuminen. Niin joo.

Kauko- ja lähiliikenteen yhdistävä ryhmälippu 36e /vrk. Tosin jos huipulle olisi halunnut, niin olisi pitänyt maksaa erillisestä junasta koukkunokkahinta 52e. Ei pysty.

Sen sijaan pystyi hoitamaan päiväpiknikin, luonnollisesti Lidlistä. Rasia luumuja, purnukka pähkinöitä ja 1.5 litraa valkkaria. 4.jotain euroa. Saksa on hieno maa. Sori Seppo.

Tosin lähijuna oli taas kertaalleen pari minuuttia myöhässä. Saksa hei, nyt oikeasti. Tämä on niin turhauttavaa. Eikö mihinkään voi enää luottaa?

29.9. perjantai München: Kah, pitäisikö suomalaiseen tyyliin "lennättää" yksi kappale joutsenia voimalinjaan. Lähiruokaa katsokaas.

29.9. perjantai München: Siinä on aivan aito bordelli. värit on kieltämättä tapoihin kuuluen hieman öykeät, mutta ei tuo nyt minun silmiini sellaista Sodoman ja Gomorran meininkiä varsinaisesti huo'u.

Kuva on tässä sen takia, että Suomessakin asiat voitaisiin järjestää näin. Siististi ja turvallisesti. Mutta ei. Pidetään alan naiset sekalaisissa loukoissa, vailla yhteiskunnan ja normaalin yritysmaailman luomaa turvaa ja kuvitellaan, että maailman vanhinta ammattia ei ole olemassakaan.

Että osaa sapettaa.

30.9. lauantai München: Kotimatkalle Camel Baby Activen voimin. Nämä kuvat on vain hauskoja.

Turvatarkkarin sisäpuolella bisse 3.5e. En pidä pahana.

--

KPB Barbados. Mainitaan sekin nyt tässä.