HUNTERS RACING TEAM

Rautia Naumanen JM
Pieksämäen UA 31.08.2003
Paltasen JM-rata

Ajajat:
Jyrki Siekkinen
Joonas Pokela
Kari Malinen

Huolto:
Jouko Siekkinen
Anu Siekkinen
Matti Hytönen
(Kimmo Kukonlehto)

Autot:
Fiat 131 Mirafiori
Volvo 343 DL

Taas vaihteeksi lähdettiin pitämään hauskaa kisaradoille. Jyrki ajoi vanhalla sotaratsulla ja Jomppe Volvolla yhdessä Malisen kanssa. Yleisen puolella Malisen oli myös aikomus kokeilla Peltsin Sunbeamia. Keli oli viimevuotiseen nähden viileä, mutta ennemmin hieman kolea kuin tappavan kuuma keli.

Katsastus oli totutun asiallinen tapahtuma. Sinne mennessä kuitenkin tuli ensimmäinen takapakki, kun Volvon startti lopetti YYA-sopimuksensa. Siitä lähtien auto sitten joutui työntämään käyntiin ja samalla huoltoporukka pääsi lämmittelemään. Sunbeam tarvitsi lisää öljyä ja Fiat lisää virtaa, mutta muuten aamupäivä meni möllistellessä.

Etuveto-kardaanit aloittivat. Itse olin toisessa lähdössä. Järjestäjien puolelta oli ennen kisan alkua jotain ihmeellistä säätöä, joten lähtölupaa odoteltiin sitten kymmenisen minuuttia. Mutta se oli Fiatille vain sopiva aika saada kisalämmöt päälle. Lopulta kisat pyörähtivät käyntiin. Omassa lähdössä oli yli puolet tuttuja, joten viivalle meno oli yhtä tervehtimistä. Mutta oli tuttuja tai ei, kypärä päässä kaikki tuntuu saavan samanlaisen kohtelun.

Lähtö oli varsin ok, edelle ehti vain Anttila ja Kuhmoisten Corolla. Ensimmäisessä asfalttimutkassa oli mentävä ulkolinjalle, ettei takaa tulleet etuvedot olisi painaneet joukolla ohi. Vauhtia oli hieman liikaa ja linjaa joutui korjaamaan jarrulla. Vesannon Escort menikin ohi ja tipahdin neljänneksi. Takalenkillä Escort kuitenkin jätti aivan liikaa tilaa sisäreunaan, joten pienellä kosketuksella kolmossija oli taas hallussa. Edellä mennyt Corolla oli täysin syötävissä, mutta seuraavalla suoralla alkoi etukulmasta kuulua ilkeä räpätys. Kun auto ei kääntynyt seuraavassa mutkassa, oli homma selvä.

Rengas sai kipeää ilmeisesti siinä, kun osuin Escortin kylkeen ja puhkesi hetken päästä. Ajelin ulkoreunoja vielä kierroksen ajan ja sitten varikolle. Myös taakse oli tullut rengasrikko. Rengas ei tosin tyhjentynyt täyttä vauhtia, muttei sitä voinut enää alle laittaa. Joten molemmat vararenkaat menivät saman tien käyttöön. Aikaakaan ei renkaanvaihtoon paljon ollut, kun seuraava lähtö oli ensimmäinen keräilyerä. Suurena apuna oli varikolla vieressä ollut Kukonlehto.

Evk-keräilyerä. Malinen vielä johdossa.

Malisen alkuerä sujui vieläkin huonommin. Heti lähtösuoralla mies antoi muille suoranmitan tasoitusta ja paikka keräilyissä oli taattu. Alun ongelmien jälkeen auto kuitenkin suostui toimimaan kohtuullisesti, joten toivoa oli vielä päästä jatkossa kiusaamaan muita. Lähdön jälkeen miehet huomasivat, että öljyä oli konehuoneessa koneen ulkopuolellakin. Syyksi paljastui löystyneet venttiilikopan ruuvit. Lisäksi vikaa löytyi sytkän puolelta.

Malisen keräilyerä alkoikin sitten paremmin. Johtopaikka heltisi ja jatkopaikan suhteen näytti hyvältä. Mies kuitenkin ajautui turhaan kaksintaisteluun Hirvosen Penan kanssa ja autot kilkkasivat sillä seurauksella, että molemmat tippuivat jatkosta. Penalta katkesi tilanteessa vetoakseli, joten miehen päivä päättyi siihen.

Oma keräilyerä alkoi huonosti. Surkea lähtö takasi paikan takajoukossa. Takavinkkelissä kuitenkin ulkolinja onnistui ja pääsin seurakaverin rinnalle. Toni ei kuitenkaan suosiolla aikonut ohi päästää ja ahdisti meikäläisen puolittain penkalle. Kun kaasujalka ei kummaltakaan noussut, niin rinnakkain mentiin seuraavaan kurviin. Se oli minulle paremmalla puolella, joten kakkospaikka oli hallussa. Heti perään Toni lyhensi Fiatia puolisen metriä takapäästä ja sai siitä hyvästä mustavalkoisen lipun.

Toiselle kierrokselle lähdettäessä takaa tullut Ritmo (Kekun entisiä) pääsi yllättämään ja tuli voimalla kupeeseen. Oma linja sekosi hieman ja tuli esitettyä katsomon edessä astetta laajempi liito. Kolmas paikka kuitenkin oli takaamassa jatkopaikkaa, mutta game over -valo silmien edessä syttyi ja päivä oli pulkassa. Auto penkan viereen ja yrittämään ulos autosta. Kuskin puolen ovi oli täysin jumissa, joten seuraavaksi apukuskin puolelle. Sekään ei auennut, joten piti kutsua läheiset palomiehet apuun. Apukuskin ovi ei auennut sorkkaraudallakaan, mutta onneksi kuskin ovi aukesi pienen suostuttelun jälkeen.

Näin pysyy varikkoporukka lämpimänä...

Nuorten luokkaan jäi Volvo täyteen iskukuntoon, joten Jompella oli tavoitteena päästä finaaliin. Alkuerän lähtö sujuikin hyvin ja mies meni hyvissä asemissa lähtösuoraa. Peltsi pääsi ohi ja lisäksi ekaan kurviin syntyi sen verran härdelliä, että Jomppe polkaisi jarrulle. Se tietenkin tipautti miehen viimeiseksi. Puolen kierroksen aikana kuitenkin yksi Volski ja Kivelän Jukka jäivät taakse. Finaalipaikan tiellä olikin enää Peltsi Sumppeineen. Toiselle kierrokselle lähtiessä Peltsi lähestyi lupaavasti ja Jomppe porhalsi ohi samalla, kun Sumpin Volsun kone antoi ensimmäiset ja viimeiset savumerkit.

Tavoite täyttyi helpomman kaavan mukaan. Tutuista ei kuitenkaan finaaliin saanut seuraa, sillä Peltsin kisa päättyi tuohon puoleen lähtöön ja Jukka jäi keräilyerässä kolmanneksi. Finaalissa Jomppe myöhästyi huolella lähdössä ja kun vielä ekassa kurvissa tuli taas jarruteltua, pääsi kärkiryhmä karkaamaan. Lopun lähdön ajan mies ajoi minkä pystyi ja nousi viidenneksi. Hetken ajan jo luultiin, että mies oli neljäs mutta se paljastui järjestäjien laskuvirheeksi.

Nuorten finaali.

Yleisen puolella kisaa jatkoi siis vain Malinen. Peltsin Sunbeamin hajottua auto vaihtui Volvoksi. Alkuerä lähti hyvin liikkeelle ja mies painui takasuoralle kärkijoukoissa. Yksi naiskuski Fiateineen sai lähtöpassit edestä ja kakkospaikka oli sitä myöten hallussa. Tilanteesta kuitenkin tuli tilille aivan oikeutettu varoitus. Joka tapauksessa kahden mennessä suoraan finaalikarsintoihin oli tunnelma varikolla korkealla. Näkyviä ongelmia tuli vasta viimeisellä suoranpätkällä ennen maalia, kun auton vauhti hiljeni ja lopulta pysähtyi.

Kytkin oli hajonnut jo kierros aiemmin, mutta nyt laatikko rupesi jumittamaan eikä suostunut vastaanottamaan mitään vaihdetta. Lopulta Malinen sai survottua jonkun vaihteen silmään ja pienellä peittelyllä sai pidettyä kakkospaikkansa. Finaalikarsintapaikka ei kuitenkaan sinällään lohduttanut, sillä kytkintä ei saatu kunnostettua ja kisa jäi siihen.

Lopun kisan ajan olikin aikaa puhua isoja ja neuvotella pisneksiä. Yksi kone tulikin tietoon ja sitä täytyy tiedustella lähiaikoina. Myös Jokkis-risteilystä ja marraskuisesta Jm-keskustelutilaisuudesta Kannonkoskella juteltiin. Näitä ideoita pitää kehitellä lisää lähempänä. Ostotarjousjonossa piti totta kai käydä, jälleen eräillä oli auton osto kiikarissa.

Palkintojenjaossa odoteltiin pokaalia Jompelle, mutta eihän sitä sitten heltynyt. Järjestäjät unohtivat jakaa palkinnot sijoille 5 - 8 yltäneille. Onneksi moka huomattiin ja palkinto tuli kotiin postissa.

Laitetaan nyt se ainoa julkaisukelpoinen kuva Fiatistakin. Keräilyerä menossa...

Muutama sana tutuista. Kukonlehto ajoi hienosti ja oli alkuerän kakkonen hommaten suoran finaalikarsintapaikan. Karsinnassa mies ajoi kohti D-finaalia, mutta kisan pilasi takaa tullut Volski, joka vetäisi voimalla kusiaisen perään. Huupponen pääsi B-finaalin kautta A-finaaliin ja johtikin sitä jonkin aikaa, mutta auto alkoi hajoamaan koneen ja laatikon puolelta. Lopulta mies valahti kuudenneksi. Moisio ajoi hienosti ollen evk:ssa voittaja ja yleisessä kakkonen. Veini oli evk:ssa viides, mutta yleinen jäi väliin koneen saatua kipeää.

Jonkun on näytettävä tietä... tällä kertaa se on Samanen.

Ostotarjouksissa ei suuria tuttujen kannalta ollut. Anttilan Escort lähti ilmeisesti Suonenjoen suuntaan ja Moision Saab meni Rantasalmelle. Tarjouksilla autoa yrittäneet Peltsi ja Teppo eivät tällä kertaa autoa saaneet. Lisäksi omistajaa suoralla kaupalla vaihtoivat Schubinin Escort (tuli takaisin kotiinsa Uuraisille) sekä Samasen pikku-Volvo, se tosin rullaavana.

TULOKSET