HUNTERS RACING TEAM
Matka Pietariin aka Leningradiin
Reissun päällä:
Herra D
Herra X
Herra Y
Mr. Välimalli
Lauantai 3.12. Pietari: Pitkästä aikaa elämysmatkalle. Tai siis nolo seuramatkahan tämä oli. Tosin propsit seuramatkoille: jos haluaa matkustaa muiden keski-ikäisten kanssa niin näkeehän siinä helposti kaupunkia. Tai niitä turistikohteita nyt ainakin. Tiimi sen sijaan yrittää suosia omatoimimatkailua. Tällä kertaa kuitenkin näin.
Tähän kaikkeen on kuitenkin hyvähkö syy. Alun perin yhden tiimiläisen piti lähteä tänne nätille pariskuntamatkalle, mutta siinä tuli pari muuttujaa. Joten vaihdettiin muutaman henkilön nimet matkasoppariin ja lähdettiin hiukka erityyppiselle matkalle. Fuck the pariskuntamatkat, go elämysmatkat.
Lauantai 3.12. Pietari: Rajan yli mentiin niin että heilahti, ja suoraan hotlaan. Hotel Moskva oli meille aivan liian fiini. Kuitenkin aitoon neukkutyyliin aivan järjettömän kokoinen kompleksi, 825 huonetta. Käytäville pystyi ihan oikeasti eksymään. Joten olihan tämä siinä mielessä ihan ok. Vielä hienompi olis ollu, ellei olis remontoitu tylsään nykyhotellikuosiin.
Lauantai 3.12. Pietari: Parhaan baarin arvonimi meni tällä kertaa tälle nimettömäksi jääneelle pystybaarille, joka oli paikallisten etkopaikkana varsin suosittu. Oluen hintaan kuuluu tuommoinen välipala, eli leipää ja oudon merkkinen kala. Hetken joutui miettimään, että uskaltaisiko maistaa. Mutta tiimi on harvemmin pystynyt vastustamaan sillin tuoksua. Onneksi, oli meinaan todella hyvää. (tai makrillia tuo taisi olla)
Baarin nimi ei tosiaan jäänyt mieleen. Sijaitsee lähellä baarialuetta, kun matkaa Nevski prospektilta yhden kilometrin mittaisen korttelin verran sivuun ja sitten sieltä sivukadulta löytyy.
Oluen hinta 1 - 8e, eikä paikan hintatasoa voi päätellä paikan siisteydestä tai mistään muustakaan loogisesta asiasta. Hinta voi todellakin olla ihan mitä tahansa. Eihän yksi ylihintainen bisse tai vodkaryyppy ketään vie konkurssiin, mut jos vedätte budjettireissulla niin tuo kannattaa ottaa huomioon.
Ja muistakaa, että Venäjällä vodka juodaan vodkana. Eli unohtakaa ne nolot juomasekoitukset. Russki Standart on useimmissa baareissa sitä toisiksi halvinta moskaa, eli siitä voi repiä johtopäätöksiä.
Shottien (5cl) hinnat 1,5 eurosta ylöspäin keskustan alueella. Joissain paikoissa vodkaa myydään desimitoissa, ja likimain kaikissa baareissa saa litran lekan vodkaa pöytään jos niin haluaa. Absinttia ei sen sijaan saanut pulloissa, mutta toisaalta löytyi Absinthe-Tünelia, joka on tiimin absinttijaoston suurta herkkua.
Ja toki Venäjälläkin toteutuvat sivistysvaltion tunnusmerkit:julkijuopotella saa miten kuten haluaa, baareissa saa polttaa ja alkoholia saa kaupoista/kioskeista 24h.
Sunnuntai 4.12. Pietari: Hieno krapulajuoma, jo nimi Alcoenergy kertoo paljon. Prosentteja 7. Siihen päälle perinteiset B-vitamiinit, tauriinit ja kofeiinit, tosin isompina annoksina kuin Suomessa. Kannattaa napata jostain kioskista kotimatkalla baarista tallustaessa, jos aamuksi on luvassa haikia huomen. Meinaan toimii.
Suomessakin oli joskus hieman vastaava juoma taannoin, ainakin Croc-Tailin tekemänä. Tehokkaasti on sittemmin hävinnyt katukuvasta, kuka-lie Karpela senkin mahtoi kieltää.
Sunnuntai 4.12. Pietari: Taksi-Samaralla takaisin hotelliin. Tosin kaikki autot on periaatteessa takseja. Turvallisuuden kannalta ei ole mitään väliä, että ottaako virallisen vai pimeän taksin. Sen verran kannattaa katsoa, että kuskeja on vain yksi ja että auton laseja ei ole tummennettu. Hinta on aina neuvoteltavissa.
Kuvassa ei näy, mutta kourassa on paikallinen kebab-annos. Siinä on se ainoa ruoka, joka pitää kokeilla jokaisessa maassa. Permissä (1150 km Moskovasta itään) oli jokunen tovi sitten pieni episodi, kun paikallista yrittäjää epäiltiin ihmislihan myymisestä kebabbi-vartaassa. Kaikesta ne ihmiset suuttuu.
Edellisestä huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, täälläkin oli pakko maistaa kebabbia. Oli pirun hyvää, ihan varmuutta ei lihasta tullut mutta tämä taisi olla kanaa. Joka tapauksessa parempaa kuin mitä Suomesta tulee koskaan saamaan.
Sunnuntai 4.12. Pietari: Aika monessa paikassa tuhkakuppiin on tungettu hiekkaa. Jännä.
Maanantai 5.12. Pietari: Metro on turvallinen ja paras keino kulkea kaupungin eri osien välillä. Matkat maksetaan tämmöisillä poleteilla. Ei olis varmaan kovin vaikea väärentää. Mutta kun hinta per matka on jotain 70 snt, niin sen maksaa ihan mielellään.
Kannattaa tsekata metroasemat, ne on nähtävyys itsessään. Suoalueella kun ollaan, niin se metro todellakin kulkee syvällä.
Maanantai 5.12. Pietari: Annoksen nimi on 'Beer Time'. Hinta taisi olla nelisen euroa.
Maanantai 5.12. Pietari: Tupakkatoppahälytin. Venäjä on maa kehityksen kärjessä.
Maanantai 5.12. Pietari: Legendaarista Hepskukkuuta. Tämä vitsi ei aukea 99,5 prosentille tämän lukijoista, mutta samapa tuo. Meidän sivut, meidän jutut.
--
Loppukaneettina: unohtakaa ne risteilyt, Venäjä on se todellinen aikuisen ihmisen puuhamaa. Pietari on hyvä paikka liukua kohti aitoa Venäjää, tää on kuitenkin hyvin länsimainen paikka. Kyrilliset kirjaimet kannattaa ottaa haltuun, eikä haittaa vaikka joku seurueesta osaisi venäjää edes vähäsen.
Paikalliset ymmärtää englantia aavistuksen verran, mutta siihenkään ei kannata luottaa. Ja kuten aina, paikallinen ihminen arvostaa kun edes yrittää vääntää sitä niitten äidinkieltä. Seurauksena saa parempaa palvelua ja löytää parempia paikkoja.
Ja kannattaa unohtaa se suomalaisten perinteinen epäluulo venäläisiä kohtaan. Paikallisessa Prismassa (Kyllä, tiimin aktiivinen Anti-S(S)-Ryhmä -alajaostokin käväisi Prismassa. Häpeämme sitä syvästi) oli myynnissä Koffia ja Lapparia. Hinta oli nelinkertainen muihin kaljoihin nähden ja kyllähän joku Baltika 7 hakkaa maussa noi molemmat 100-0. Ko. kaljat olikin hyllyssä vain sen takia, että osa suomalaisista ei vain suostu juomaan venäläisiä oluita. Noloa, suomalaiset.
Täältä tähän ja tänne tullaan uudestaan. Jamma jamma.