HUNTERS RACING TEAM

ST-turnajaiset, alkukilpailu
Jyväskylän SAST 22.03.2005
Keljonkankaan ABC

Ajajat:
Jyrki Siekkinen
Jukka Leinonen

Auto:
Peugeot 205 GTi

Ja kun kuitenkaan kukaan ei tiedä mistä nyt puhutaan, niin täältä perehdytystä aiheeseen...

Yliopiston ilmoitustauluille ilmestyi lopputalven aikana ilmoituksia opiskelijoiden ST-turnajaisista. Jyväskylän seudun esikarsinta 22.3. Ja se nyt ei ole suurikaan uutinen, että hullut innostui aiheesta ja niinhän se ilmoittautuminen piti jättää.

Leinosellakaan ei iskenyt tiistaina ylitöitä päälle, joten sikäli viimeinenkin este kisaan osallistumiselle katosi. Sotaratsu-Pösö alle ja huima siirtymä Keljonkankaalle.

Kumpikaan meikäläisistä ei ollut koskaan nähnytkään ST:tä lajina, joten varmalta pohjalta lähdettiin liikkeelle. Jukan isäukko sentään joskus 60-luvulla on pari kyseistä kisaa ajanut ja oma kummisetä ajeli AS:ää joskus viitisentoista vuotta sitten. Vallan riittävä tietämys siis.

Huoltamolla oli vielä pientä perehdytystä aiheeseen, ja sitten liikkeelle. Saatiin jopa numeroksi ykkönen. Varusteina kännykän sekkari, rannekello ja joku kansio kirjoitusalustana. Ensin haahuiltiin Keljonkankaalla, sen jälkeen haahuiltiin Kinkomaalla ja sitten haahuiltiin Säynätsalossa. Meikäläinen kartanlukijan ominaisuudessa oli mielestään pitämässä meitä oikealla reitillä, mutta tuloksen kannalta elintärkeitä numerokylttejä ei vaan näkynyt missään.

Yksi lappu löydettiin, muttei sekään oikein täsmännyt siihen, mitä piti olla luvassa. Kyllähän sitten maaliintulon jälkeen selvisi, ettei alkupäässä ollut niitä kylttejä juurikaan missään. Se löydetty erikoisuus täytyi olla joku koulun suunnistuslappu tai vastaava... Säynätsalosta Muurameen mentäessä alkoi pikkuisen rutiinia olemaan ja loppu ekasta etapista meni ihan mallikkaasti.

Yksi merkintä jäi Säynätsalossa huomaamatta, eli käännyttiin yksi risteys liian aikaisin pois päätieltä. Muutoin eka etappi sitten lopulta vailla virheitä. Tai no mitä nyt aika-AT:ta napsahti varsin maukkaat määrät. Se ei se kaahottaminen sinne sun tänne ole sitten kuitenkaan se nopein tapa edetä...

Sotaratsu, 1.9 GTi. Varsin napakka peli tähän lajiin, sanoisin.

Sitten toinen etappi, joka koostui pienellä alueella pyörimisestä eli yhden maatalon ja sen piharakennusten kiertelemisestä. Pieni orastava punainen lanka, joka parhaimmillaan jo oli touhussa, hukkui jälleen. Tästä etapista tuli neljä merkkivirhettä. Eli kierrettiin se helkkarin traktori kahteen kertaan jotensakin väärin ja yksi lato olisi pitänyt kiertää puolitoista kertaa, ei puoli kertaa.

No onneksi kalustovalinta osui kuitenkin nappiin. Oli nimittäin ensin pieni meininki napata Amazon alle, mutta se ei olis tuossa pihapiirissä päässyt kyllä yhtään mihinkään, sen verran iljanteista oli.

Sitten enää loppusiirtymä takaisin ABC:lle ja tulostenlaskuun. Kaiken sen koheltamisen jälkeen virhepisteitä 3700 ja risat. Yksi numeromerkinnän jättäminen välistä aiheuttaa aina 600 pistettä, joten niistä kertyi tasan 3000. Aikasakkoa tuli siis vähän yli 700, tarkoittaa vähän yli 700 myöhästymissekuntia. Yli tunnin reitillä ei nyt aivan puolta liian kauaa oltu kuitenkaan. Reitin virallinen pituus 45 km, meille sivukoukkauksineen muutama kilsa pidempi.

Palkintopysti. Oikein mukava, että on joku muisto tästäkin haihatuksesta.

Tuloksena karsinnan voitto ja kutsu loppukisaan Hämeenlinnaan huhtikuussa. Muut kaksi mukana ollutta paria keräsivät vähän yli 8000 pistettä molemmat. Ja tuossa oli jo vähän puhetta, että voisi jopa Hämeenlinnaan lähteä häröilemään lisää. Odotellaan nyt kuitenkin se virallinen kisakutsu vielä postista saapuvaksi...

SAST:in porukalle isot kiitokset kisan järkkäämisestä ja lajiin perehdyttämisestä. Sääli ettei enempää ollut varsinaista opiskelijaporukkaa osallistumassa. Ja kyllä tuossakin lajissa on oma viehätyksensä, voi kyllä ihan suositella muillekin.