HUNTERS RACING TEAM

Matka Turkkuseen

Reissun päällä:
Herra B
Herra C
Herra D
Herra Y

24.5. perjantai Turku: Yhden totuuden mukaan Turku on lähtökohtaisesti hieno maa: sen todistavat Ruissalo, Ressu, Matti ja Teppo, Tommi Läntinen, Michael Monroe, Juba Tuomola, Kaarina Hannuntytär, Jarno Saarinen, Auervaara, Hannu Jortikka, A & J Virtanen, Nooralotta Neziri ja tietty Vilperin Perikunta.

Toinen totuus on se, että Turku on Suomen persreikä. Tai että Turku olisi hieno paikka, jos siellä ei olisi turkulaisia: Mikael Agricola, Robin, Janina Andersson, Tomi Tuominen, Jasmin Mäntylä, Eeva Kuuskoski-Vikatmaa, Jari Sarasvuo, Bogart Co...

Tämä ikiaikainen dilemma on onneksi helppo selvittää. Lähetimme siis tutkimusjaostomme paikalle.

24.5. perjantai Turku: Tutkimusjaosto eksyi heti ensimmäisenä jännän äärelle. Velvoittavana perusteena ihan jo tuo nimi. Ja jos baari on ollut Vilpereiden biisissä, niin senkin takia. Ja jos baari on ollut ensimmäinen 'vuoden olutravintola' -arvonimen saaja Suomessa, niin senkin takia.

Nimikko-oluena Stallhagenin panema Hunter's Beer. Nimi on hieno, mutta ennemmin kannattaa kaivaa jostain Stallhagen Organic Summer Honey.

Missä muuten olit, kun saksalaiset valtasivat Englannin? No Huntterssissa tietysti. Kuluvan vuosituhannen hienoimman Champions Leaguen finaalin todistamiseen tämä oli oikein mainio paikka. Beer Hunter's jatkaa kuitenkin Suomen parhaimpana Hunters-juottolana.

Kaljankittaajalle löytyy Turusta myös Belgeen painottunut Mallaskukko ja tietty kaupungin kuuluisin eli Koulu. Lisäksi haltuun laivabaarit AussieBar ja Papa Joe, The Castle, apotekmiljöön omaava Uusi Apteekki ja yleiseen käymälään tehty Puutorin Vessa, niin viikonloppu menee ihan mainiosti. Halvimmillaan pitkän saa keskustan alueella alle neljällä eurolla.

25.5. lauantai Turku: Lautasella Kortteliravintola Kertun jallupullat, juju on tuossa kastikkeessa. Samasta paikasta saa myös viikonloppuisin tee-se-itse-hampurilaisia, täydellinen buffetti jota on kaivattu Hirvaskankaan Esson ajoista lähtien.

Suomalaisen kebabin alkulähteitäkin tutkailtiin jälleen, tällä kertaa Woti'sissa, perustettu '85. Vartaassa pyörii nautalammasta suhteella 80/20. 'Maanjäristys'-nimellä kulkeva tulinen kastike on muchos bueno. Annokset ovat jokusen euron kalliimpia kuin karvakäsikebulassa, mutta tuotteetkin on ihan eri maata. Ja se viimeinen euro tulee ihan nimestä.

Korv-Göransin (Pietarsaari) ja ikioman Troijan lisäksi näitä 80-luvun puolivälin kebuloita on varmasti muuallakin. Palaamme siis asiaan.

Grillit sen sijaan olivat pettymys. Mantun Grilli oli ennakkohehkutukseen nähden todella heikko esitys ja muutenkin grilleissä mättää hintalaatu ja/tai pelkkä laatu. Toriburger ei tuotteillaan nouse esiin massasta, mutta mutta se oli muistikuvien mukaan halvahko. Joten sillä mennään.

25.5. lauantai Turku: Kakolanmäeltä löytyy Suomen oma Alcatraz, Dragsvikin ohella se tärkein pala suomalaista vankihistoriaa. Turun Keskusvankila, toiminnassa 1853 - 2007, ensimmäiset vuodet tosin Krimin sodan takia kasarmina. Vankiennätys koettiin kieltolain aikaan, yli tuhat vankia.

Yleisökierrokset päättyivät 2011 ja aidat haittaavat omatoimikiertelyä. Ei näin saisi kohdella Turun mielenkiintoisinta nähtävyyttä.

25.5. lauantai Turku: Alun perin saarelle rakennettu Turun linna on aika pakollinen kohde. Lippu kustantaa 8e. Opastus maksaa erikseen, ei tainnut olla kuin 2,5e mutta kuitenkin. Omaehtoinen matkailu kunniaan.

25.5. lauantai Turku (täl pual jokke): Aboa Vetus. 8e.

Eipäs kerrota enempää, jos vaikka mielenkiinto heräisi.

26.5. sunnuntai Turku: Supercross / Supermoto SM-osakilpailu oli Nakkikattilan pihalla (vai mikä HK Areena-Turkuhalli-Typhoon-Elysée tämä nyt onkaan). Tiimin mökkicrossijaosto kävi hakemassa innostusta huoltohommiin.

--

Ei Turussa mitään näkyvää vikaa tuntunut olevan. Semmoinen köyhän miehen versio etelä-Ruotsista tai Tanskasta, lungia menoa ja hiven kansainvälisyyttä. Homotteluihin löytyy syy käsilaukku-/metroseksimiehistä joita täällä tuntui olevan, mutta vastaavasti myös naiset ovat ruumiinrakenteeltaan hyvin ns. epäsuomalaisia. Mulkeroitakin on, mutta niiden esiintymistiheys Suomessa on kaikkialla varsin suuri. Jos Turun ja Naantalin välimaastoon saisi siirrettyä Kallion kaikkine asukkeineen, niin tämähän olisi loistava kesäkohde.

Elämysmatkamielessä näissä kotimaan kohteissa on se ongelma, että valmiita tipsejä löytyy liian paljon. Toisaalta se auttaa kaupungin kohtaamisessa, mutta se löytämisen riemu jää uupumaan. Sen siitä saa, kun on liian paljon kavereita.