HUNTERS RACING TEAM

Kardaanikunkku
Lempäälän UA 26.07 - 27.07.2008
Kaanaan moottoriurheilukeskus

Ajajat:
Jyrki Siekkinen
Kimmo Kukonlehto
Jutta Hämäläinen

Autot:
VAZ 2105
Suzuki Alto

Kaanaaseen pitämään hauskaa, viime vuoden hyvien kokemusten perusteella peräti kahdella autolla. Tai siis noi oikeat kisakuskithan ei virallisesti aja tiimin väreissä, mutta ei nyt viilata sitä kuuluista pilkkua...

Perjantaina iltapäivällä pelimestoille, autot parkkiin ja mökille grillailemaan. Lauantaina kisapäivä alkoi varsin perinteikkäästi, Lada suostui katastukseen mennessä yhteistyöhön vajaan sadan metrin ajan. Sitten sammui laitteet. Lopulta vika oli 'vain' hapettuneessa akunkengässä, mutta mielessä jo kävi notta olisiko viisainta pakata kamat takasin kärrylle.

Perjantaina sai vielä valita mieleiset paikat varikolta.

Jutta ajeli naisissa pari lähtöä, vauhtiakin olis ollut mutta ekan mutkan kolinoissa kyyti oli kylmää. Ei siis paikkaa finaaleihin. Itellä heti yleisen toiseen alkuerään, ei toi lähtö nyt ihmeesti menny, mutta kuitenkin kolmas sija haarukassa takalenkille lähdettäessä. Sit tulikin isku takakulmaan ja tuloksena hieno piruetti. Se lähtö oli siinä, sijoitus ekan kierroksen jälkeen 196., eli ei mitään asiaa jatkoon.

Sitten olikin liian monta tuntia luppoaikaa, toinen lähtö oli meinaan päivän kolmanneksi viimeinen. Onneksi keli pysyi kirkkaana, joten ainakin olis vielä todellinen mahdollisuus yrittää uusiksi.

Toisessa lähdössä pääsi kiertämään alun kahinat ja kakkossijalla kierreltiin rataa. Kohtuu puhdas ajo ja sijoitus nousi satakunta pykälää. Parissa viimeisessä lähdössä meni vielä jokunen äijä edelle, joten lopullinen sija oli 101. ja jatkoon. Rakoa karsintaviivaan taisi jäädä hulppeat 91 sadasosaa. Kimmo hoiti ihtensä tyylillä jatkoon, joten molemmat laitteet park fermeen ja takas mökille.

Kyllä tästäkin vielä ihan jokkisauton näköinen saadaan.

Sunnuntaina tiesi jo aamulla, että välierä- ja sitä myöten ens vuoden suora sunnuntaipaikka vaatisi lottovoittoon rinnastettavaa tuuria. Lada kun ei viivalta pompannut mihinkään. Vielä testeissä takapää tuntui kohtuulliselta, mutta tuolla asfaltilla se ei toiminut yhtään. Oppirahoja, oppirahoja...

Kaks ja kotiin olikin päivän saldo, missään vaiheessa ei ollut toivoakaan keritä. Jälkimmäisessä lähdössä vielä joutui nolosti hinauttamaan ihtensä varikolle, kun ekan mutkan rytinät tuli silmille ja onnistuin kastelemaan tulpat ennenkuin sain lämpöisen koneen takas käyntiin. Jätkä pitää ihtiään kisakuskina, eikä saa edes yhtä Ladaa käyntiin, on siinäkin.

Kimmo hoiti ihtensä välieriin asti, joten ensi vuonnakin ollaan paikalla. Se toi suora sunnuntaipaikka velvoittaa. Ite siis toki pääsen kokeilemaan jälleen lauantain karsinnan kautta. Autoistakaan ei yhtään vierasta lappua, eihän näitä vakioita kukaan osta. Se jää sit nähtäväksi, minkälaisia tuotteita ens vuonna ulkoilutetaan.