HUNTERS RACING TEAM
Matka Lissaboniin
Reissun päällä:
Herra X
Herra Y
25.12. torstai Sintra: Joskus äänestetty maailman kauneimmaksi paikaksi, juuri niissä nimettömiksi jäävissä äänestyksissä. Juna Lissabon/Rossion asemalta tutut 2.15e. Vanha keskusta, Penan palatsi ja Maurien linna on niitä niin sanottuja nähtävyyksiä.
Historialuento: Maurit olivat nykyisen Marokon alueelta tulleita muslimeja, jotka 700-luvulla valloittivat Iberian, Sisilian ja osia etelä-Ranskasta. Castelo Dos Mouros rakennettiin 800-900 -luvuilla Sintran vuoristoon suojaamaan Lissabonia. Sittemmin linna on jätetty entisöimättä, mutta se ei myöskään ole pelkkä kiviraunio.
Palacio de Pena on puolestaan paikallisen pikkurillihallitsijan (prinssi Ferdinand, myöhemmin kunkku Ferdinand kakkonen) luomus. Rakennettu vanhan luostarin päälle 1840-luvulla sen ajan romantiikan tyylilajin mukaisesti. Liian waltdisneymäinen, ei jatkoon. Maisemat on toki ns. viimeistä päälle.
25.12. torstai Sintra: Hienoin juttu täällä on kuitenkin tämä mehtäreitti, joka vie mäen päälle. Alkupiste on helppo löytää, kunhan vain seuraa opasteita. Joten älkää käyttäkö bussia tahi taksia, vaan reippailkaa. Vannon ja vakuutan, että se kannattaa.
Mitä itse Sintraan tulee, niin... Hieno? Kyllä. Erittäin hieno? Ehdottomasti. Maailman hienoin? Juu ei.
KPB:tä ei nimetä. Kaikki mahdollisesti tämän arvonimen ansaitsevat paikat olivat kiinni.
25.12. torstai Sintra: No shit?
26.12. perjantai Setubal: Portugalin Kouvostoliitto. Jos Wikitravel tuumaa notta Setubalin tärkein nähtävyys on turistien vähyys, niin sinne sitten, hittolainen.
Oikeasti täällä tosin oli turisteja. Muttei paljoa. Englannilla ei juuri pärjää, mutta portugalihan on helppo kieli: se kuulostaa samalta kuin venäläinen puhuisi espanjaa.
Yksityisen Fertagus-yhtiön juna Lissabon/Entre Camposista maksaa 4.35e /suunta. Matkalipun automaattinen aktivoimisjärjestelmä on niin sekava, että meille sen perimmäinen olemus ei auennut missään vaiheessa.
Matkan varrelle osuu Lissabonin kaunein nähtävyys: 25 de Abril Bridge. Junasta käsin sen näkee kustannustehokkaasti, mutta ellei muu auta niin tämä silta kannattaa kokea vaikka varta vasten ja taksista käsin. Sillä iso on isoa: sillan pituus 2.28km, alituskorkeus 70m, päivittäinen liikenne 157 junaa ja ~150000 autoa.
26.12. perjantai Setubal: Casa Azul on yksi parhaita majoituksia, missä itse on tullut oltua. Kattohuoneisto/yläkerran kämppä/tjsp vajaa 38e /yö.
Ainoa miinus tulee vessasta, joka on erotettu muusta kämpästä vain pienellä sermillä. Aika pariskuntamatkamaista. Tai jos edelleen kuvittelee tyttöjen ulkoistavan vain ranskanpastilleja, niin sitten ei oikein sovellu edes siihen. Ulko-ovessa ei myöskään ole minkäänlaista kylttiä, se aiheutti hetkellisen härväystuokion.
27.12. lauantai Setubal: KPB on mukavien tyttöjen pitämä vihreäovinen baari. Tarkempia tietoja on vaikea antaa, koska katua ei enää muista eikä baarilla ole nimeä. Siinä vanhankaupungin reunamilla kuitenkin. Myynnissä on kolme kananmunaa ja sekalainen määrä vanhojen viunapullojen loppuja.
Toinen vaihtoehto on ne vanhojen partajeppejen suosimat baarit, joissa tarjoillaan black winea. Jos tilaat esim. litran kerrallaan, niin se tarjoillaan tyylikkäästi pikapesun saaneesta cokkispullosta. Bar Paul's on myös mainitsemisen arvoinen mesta, semmoinen aito olohuonebaari.
Portviini on täällä selkeästi halvempaa kuin Lissabonissa (halvimmillaan yhdessä mummomafiakioskissa 1e /lasi), muuten hinnat ovat samaa kauraa. Moscatel on Setubalin niemimaan oma tuote, liköörinomainen viini. Ihan vinkeä.
28.12. sunnuntai Troia: Aiemmin roomalaisten asuttama saari nimeltään Acalá, nykyään turistien asuttama niemimaa nimeltään Troia. Hieno paikka, joka tarjoaa rantoja, resortin, kasinon ja alueen parhaan kebulan (Ali Baba). Katamaraani Setubalista 6e /menopaluu.
Niin joo, vedessä on delfiinejä. Ovat tosin luonnonvaraisia, joten eivät esiinny kuten Tampereella, mutta siis silti. Niitä pääsee katsomaan turistihelvettiveneillä (~30e), mutta ne näkee ihan hyvin myös reittibotskilla.
28.12. sunnuntai Setubal: Jos haluaa kokea jenkkihenkisen rakastelumotellin, niin Campanile Hotel on vähän sinne päin. Tosin värisevää sänkyä ei löydy, naapurihuoneista ei kuulu hekumallisia ääniä ja mukaan pitäisi pakata oma mamma. Double 36e /yö.
29.12. maanantai Setubal: Portugalilainen sätkänkäärimismasiina. Tässä on tyyliä.
Jahas, takaisin Lisboniin. Menomatkan konduktööri oli näemmä sekoillut laitteidensa kanssa, joten lopulta saatiin paluumatka ilmaiseksi, which is nice. Tosin paluumatkalla kukaan ei käynyt lippuja edes tarkistamassa, eli ketään ei vain kiinnostanut.