HUNTERS RACING TEAM

 

Matka Pietariin aka Leningradiin

2011

Reissun päällä:
Herra B
Herra W
Herra X
Herra Y
Mr. Ol'DB

Jos vaihtoehtoina on 1) katsella itsenäisyyspäivän vastaanottoa telkkarista, tai 2) lähteä Venäjälle, niin valinta on selviö. Eipähän tarvitse maanantaina työpaikalla jauhaa siitä, että kenellä olikaan se kaunein iltapuku. Tai että onko se Jenni pantavan näköinen vai ei.

Laita Sale ensi vuonna kutsut joka jampalle, niin sitten voidaan harkita asiaa uudestaan.

Keskiviikko 5.12. Jyväskylä: Aloitamme kuitenkin ihanaisesta Jyskälästä. Mikä on paras keino valmistautua reissuun? Noh, koska futista tai futsalia ei ollut tarjolla, niin ensin Matsi Baarissa JYP-Blues, lopputulos 5-3. Siihen päälle Lutakossa Sarvivuoren suuri mies Neljännen Sektorin kanssa ja reissukunto alkoi olla taattu.

Keikan jälkeen parin mutkan kautta (Musta Kynnys, Pub Katse, Troija jne.) klo 05:40 tilausajolaiturille pirteinä kuin hepulitautiset peipposet ja siitä linja-auton nokka kohti Pietaria.

'Sleeping is for fags' tuumasi aikoinaan myös Carey Mahoney.

Torstai 6.12. Zelenogorsk (Terijoki): Jatkosodan jälkeen terijokelaiset uudelleensijoitettiin näiltä hiekkarannoilta Tuusulaan. Aika karmea kohtalo.

Täällä ei voi käydä muistelematta Otto-Wille Kuusista. Terijoen hallituksen puheenjohtaja, pitkäaikainen johtohahmo NKP:ssä & Kominternissa sekä ainoa suomalainen, joka on haudattu Kremlin muuriin. On miehestä mitä mieltä tahansa, niin sitä ei voi kiistää etteikö kyseessä ole yksi vaikutusvaltaisimmista suomalaisista. Ellei jopa se kaikkein vaikutusvaltaisin.

Jyväskylän lyseon poikia.

Torstai 6.12. Pietari: Lenina-aukiolla itse hra Uljanov näytti meille Litti-peukkua. Mikäs tänne on siis saapuessa.

Auto on varsin hyvä konsti saapua kaupunkiin, silloin Pietarin järjetön koko pääsee tekemään suurimman vaikutuksen. Eipä sitä tule itsekään aina ajateltua, että Euroopan neljänneksi suurin kaupunki on noin lähellä Suomen rajaa. Sekä nykyistä rajaa, että varsinkin vanhaa.

Perjantai 7.12. Pietari: Alcoenergyt ovat parantuneet vuodessa. Nyt löytyy miltei joka paikasta Red Devil Mysticalia ja Jaguar Goldia, joissa se energiajuoman hivenen etova sivumaku on saatu aika tehokkaasti piiloon. Voltteja edelleen 7 ja muut hivenaineet siihen päälle.

Paikalliset vetää näitä aamuin illoin, eli täälläkin on ES-Jonne -ongelma.

Perjantai 7.12. Pietarin jääpalatsi: Jalonen vs. Jalonen. Sportivnyi Klub Armii Sankt-Peterburg ja Torpedo Nižni Novgorod pelasivat KHL:ää. Tämä ei siis ole Koulutettujen Hierojien Liitto (khl.fi), vaan Kontinentalnaja Hokkeinaja Liga.

CKA vei pelin 1-0. Huikea tunnelma, kun yli 12000 ihmistä huutaa suoraa huutoa. Paikalliset kyseli, että millaista tunnelma on Suomessa. Noh, eihän siihen voi vastata kuin että onhan ne hallit puoliksi täynnä. Pari sataa ihmistä huolehtii metelistä ja saattaahan istumakatsomoissakin joku ujosti taputtaa silloin kun tulee maali.

Halvimmat liput maksavat 2,5e. Olut maksaa 3e ja kaviaarileipä vähän enemmän. Tiimi oli jälleen kaiken yläpuolella, yläparven liput kustansivat reilun kympin.

Perjantai 7.12. Pietari: Viime vuodelta tutulle kaupungin parhaimmalle baarille löytyi tällä kertaa myös nimi. Näitä on itse asiassa useampikin, taisivat sanoa että seitsemän Tolstiy Fraeria löytyy. Tönkkösuolattu kala on täällä edelleen se juttu. Olut kannattaa napata pitcherinä, sen saa silloin hienossa tonkassa.

Horror Cafe / Stoker Cafe oli puolestaan rokkityyppinen juottola, eli mesta meidän mieleen. Vähän syrjässä Dumskaja Ulitsalta eikä ulkokuori houkuttele menemään sisään, mutta on lopulta OK. Soittolistalla Battle Beastia ja Turisasta. Miinuspuolena, että menee jo klo 23 kiinni.

Dumskaja Ulitsa on se pikkubaarikatu keskustassa, ei niin kaamea turistihelvetti kuin voisi kuvitella. Kaikki baarit auki joka yö vähintään kuuteen, tai sitten 24h. Tarkkasilmäisimmät saattavat myös huomata, että paikallisista jonkinmoinen osa bailaa jonkin muun kuin etanolin voimalla.

On oikeastaan ihan sama minkä niistä pikkubaareista valitsee. Belgradissa ja Datshassa pääsee pelaamaan pöytäfutista, joten ne olivat meidän valinnat. Tällä kertaa saatiin aikaiseksi neljä RUS-FIN -maaottelua, joista kolme voitettiin. Häpeäpilkku tuli pelissä Venäjän turvallisuusjoukkoja vastaan, ne jampat löi meidät nurmenrakoon lukemin 7-2. Tai mitä-lie vartijoita olivatkaan.

Ja jos haluaa svengata kuin hirvet, niin kannattaa ottaa haltuun yksi Jäger House. Tuossa sitä onkin jo baarinähtävää yhdeksi reissuksi. Lähiöbaareissa ei ole käyty (vielä).

Perjantai 7.12. Pietari: Keitot ja mahdollisimman lihaisat blinit on ruokapuolella Pietarin ehkä sitä parasta antia. Kannattaa ainakin kokeilla.

Tämä setti (oliivi-makkaraseljanka, olut, vodka) maksoi vajaan kympin.

Lauantai 8.12. Pietari: Iisakin kirkon lähellä oleva Vodka-museo oli todella suppea, mutta hyvät tarjoamiset siellä oli. Laseissa Russki Standartia.

Lisäksi tiimi suosittelee (luonnollisesti) Belugaa sekä Talka-vodkaa, joita löytyy kolmea erilaista. Keulakuvana Lux, johon käytetty vesi on sulatettu Siperian jäätiköistä.

Oletteko muuten koskaan miettineet, miksi vodka on vahvuudeltaan 40%? Noh, jaksollisen järjestelmän kehittäjä Dmitri Mendeleev sai 1893 tehtäväkseen määritellä standardit venäläiselle vodkalle. Tarkoissa testeissään hän tuli siihen lopputulokseen, että 40 on paras lukema. Tosin legenda kertoo, että paras maku olisi syntynyt 38-vodkalla, mutta helpomman markkinoinnin takia olisi valittu tasaluku 40. Uskoo ken tahtoo.

Reissun toinen museo oli puolestaan Kunstkamera, eli antropologian ja etnografian museo. Venäjän ensimmäinen museo Pietari Suuren ajoilta, voisi luonnehtia pienemmäksi versioksi British Museumista.

Pietari Suuri oli suurelti kiinnostunut anatomiasta, joten Kunstkamerassa on esillä myös epäkesko... eikun epämuodostumanäyttely. Sikiöitä ja ruumiinosia (sekä ihmisten että eläinten) ja kaikkea muuta vastaavaa. Viimeistään ne naftaliinissa jäkittävät irtileikatut lasten päät ja kokonaiset selkärangat pysäyttävät kovemmankin karjun. Osa näyttelystä tuhoutui vuoden 1747 tulipalossa, joten nykyään on näytillä sekä replikoita että aitoja 'esineitä'.

Kuvia ei tule näille sivuille.

Toveri venäläinen yrittää pitää Nevaa auki. Joltensakin toivottoman näköistä hommaa.

Ihan tässä lähellä oli myös Nevan kohta, jossa kuoli hyvin kiehtova hahmo nimeltään Grigori Jefimovitš Rasputin. Hyvin myyttinen mies, josta liikkuu paljon tarinoita. Osa niistä ei ehkä ole totta, mutta totuuteen jämähtäminen yleensä vain pilaa ne parhaat tarinat.

Lopulta Rasputinin tappamiseenkin tarvittiin kolme yritystä. Jusupovien palatsissa homma päätettiin viimein hoitaa kunnolla. Puukottamista oli kokeiltu jo aiemmin ilman mainittavia vaurioita, ja niinpä Rasputin aluksi myrkytettiin palatsin kellarissa. Sitten miestä ammuttiin sydämeen ja päähän. Lisäksi pää murskattiin, jonka jälkeen raajat sidottiin ja ruho heitettiin talviseen Nevaan. Löydettäessä mies oli päässyt osittain irti siteistä ja keuhkot olivat täynnä vettä, eli lopulta hukkuminen vei hengen.

Mielenkiintoinen sivujuonne on se, että Rasputinin väitetään edustaneen siperialaista uskonlahkoa nimeltään hlystiläisyys, joka oli jonkinlainen sekoitus kristinuskoa ja paikallisia kansanuskontoja. Sen uskotaan antaneen miehelle liki-kuolemattomuuden voimat.

Toinen hlystiläisyyden hieno pointti on se, että heikäläiset järjestivät usein radenije-rituaaleja, jotka olivat käytännössä orgioita. Kollektiivista synnintekoa katsottiin nimittäin hyvällä. Eli 'kuoletettiin isolla porukalla lihanhimoja, jotta Pyhä Henki pystyi asettumaan ruumiiseen'.

Panee pohtimaan hlystiläiseksi kääntymistä, eikö totta?

Lauantai 8.12. Pietari: Mukava on lipittää kaljaa, kun etikettiin on panostettu. Onhan se Karjalan vaakuna todella komea, mutta kyllä tämä toimisi paljon paremmin. Vai onko kukkahattufasismi tehnyt tämmöisenkin parannuksen jo täysin mahdottomaksi?

Tämmöisen etiketin kanssa voisi meinaan ehkä pystyä juomaankin sitä kuraa. Joo joo, ilmaveivi MM 6-1 tätä-kukaan-ei-vie-meiltä-pois Karjalaa ei saisi haukkua. Aivan sama.

Tosin tummat hiukset olis ihan kiva, jos saa pyytää. (toim.huom.)

Sunnuntai 9.12. Pietari: Venäläisen Prisman valikoima. Suomessa ei ikinä päästä tähän sivistystasoon.

Btw, Venäjällä on valtaisa määrä hienoja vodkamerkkejä, kuten ehkä tiesitte. Suomeen saa tuoda kerralla tasan yhden litran vodkaa, kuten ehkä tiesitte. Tämä aiheuttaa tilanteen, että et koskaan pääse kotioloissa nauttimaan kaikesta siitä pehmeydestä, mitä Venäjällä on tarjota. Parannusta asiaan ei ole tulossa, kuten ehkä tiesitte.

Eli 1 + 1 + 1 = Jumala on kusipää.

Sunnuntai 9.12. Pietari: Oletko sellainen perustallaaja joka hermoilee aina tähän aikaan vuodesta, että mitä antaisi kuivakkaille sukulaisille joululahjaksi? Tai että onkohan joku muukin ostanut tämän ihan saman mariskoolin? Ei hätää, Huntersin niksipirkka neuvoo.

Osta Viagraa, siinä on taatusti erilainen joululahja. Joulukorttiin vielä teksti 'näytät olevan näiden tarpeessa' tai 'miehesi näyttää olevan näiden tarpeessa' ja seuraavakin joulu on pelastettu. Eipähän sukulaiset soittele ihan hetkeen.

Disclaimer: Ei sovellu alle 3-vuotiaille. Sisältää pieniä osia, jotka saattavat nieltynä aiheuttaa tukehtumisvaaran (vaimolle).

--

Lopuksi huolestuttavia uutisia: kioskeista ei enää oikeasti tahdo saada yöaikaan alkoholia. Laki yömyynnin (klo 22 ->) lopettamisesta tuli jo kesällä '11, mutta aiemmin sitä ei ole otettu niin tosissaan. Nyt keskustan alueella pitää mennä jo takahuoneeseen hakemaan piilopullo ja kohta turisteilta loppunee sekin huvi. Ei näin Venäjä, ei näin. Huntersin sivistysvaltiopisteet laski justiinsa 2,5:een.

Tosin onhan täällä käytäntö, että vain tuotetusta työstä saa palkkaa. Se saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa Korean-Chevrolettia ajava pimeä taksikuski käyttää piriä pysyäkseen hereillä. Eli on täällä edelleen jotain eksotiikkaa, jota Suomessa ei tahdo nähdä.

Jänskätti. Siitä huolimatta tänne tullaan uudestaan.

2015