HUNTERS RACING TEAM

Matka Tarttoon (Tartoon)

Reissun päällä:
Herra W
Herra Y

28.5. torstai Jyväskylä: Noniin, Hiisin kaljatkin jäätyi pakkaseen. Tähän v***tukseen auttaa vain sukunimenunohdus-tyyppinen humala Tarttossa.

29.5. perjantai Jyväskylä (Tikkakoski): Ei vaiskaan.

Sitä vain on niin vaikea myöntää olevansa markkinoinnin uhri. Sen kerran kun unohtaa AdBlockin pois päältä niin johan Flybe tarjosi halpoja lentoja. Mielelläni sanoisin että löytyi pornosivuilta, mutta se oli joku kendofoorumi. Noloa.

Joka tapauksessa osui ja upposi, mie kun olen aina haaveillut pääsemisestä kaupallisen lentoyhtiön kyytiin kotikentältä eli Tikkakoskelta eli Tikikseltä. Tämä kun ei ole niin itsestäänselvyys, koska lomalennot eivät ole vaihtoehto.

Kun vielä herra W tarttui täkyyn, niin tämä oli aika selkeä setti. Neiti S:kin pyydettiin mukaan, mutta hällä oli parempaakin tekemistä. Ymmärrämme täysin. Heitti meidät kuitenkin kentälle, varmaankin varmistaakseen että meikut oikeasti poistui maakunnasta. Kiitos silti.

PS. Niistä ei-kaupallisista lennoista kiitos Mr. Lentäjälle, oman mökin näkeminen yläilmoista on elämys sekin. Enkä ole ikinä pelännyt niin paljon kuin silloin, kun velipoika otti koneen ohjaimet haltuunsa. Elämys se on sekin.

29.5. perjantai Vantaa: Alun perin meidän piti olla perillä jo aamupäivällä. Lounas, hotla, välikuolema, KGB-museo ja Eestin IV-divarin futismatsi. Hyvä setti iltaa ja etenkin humalaa odotellessa. Kevään mittaan Flybe kuitenkin lopetti ja siirsi toimintansa Finnairille.

Noh, Finski heitti lennot aluksi iltapäivään ja lopulta päästiin Tarttoon vasta kuuden maissa. Lounasaika ohi, museo kiinni, peli pelattu. Eihän siinä muutakaan voi kuin unohtaa humalahakuisen juomisen ja siirtyä suoraan raakaan dokaamiseen.

Lennot olisi toki voinut perua ja saada rahat takaisin. Sehän on ihan kiva, kun hotelli on jo maksettu. Siispä Finskille tekisi mieli antaa tulikivenkatkuista palautetta. Tuo on tietty vain sivistyneiden ihmisten tapa sanoa 'haistakaa v***u', joten tyydyn toteamaan että 'Hei Finnair, varattiin ensi talven Aasian-lennot Cathaylta, mitäs siihen sanotte?'

Ja siis cathay ja kathoey ovat kaksi ihan eri asiaa. Googlatkaa, niin opitte uusia sanoja.

29.5. perjantai jossain Hollolan yllä: Lentomatkustamisessa on vaaransa. Yksi suurimmista on, että jokaisessa Finskin lehtisessä on aina Stubbin naama. Hunters varoittaa.

Ja yksi anekdootti on myös pakko mainita: otan koneesta aina paikat aivan takaa, jos se vain on mahdollista. Niin nytkin. Mutta tällä kertaa HEL-TAY lennolla Mikael Jungner varasti meidän tuolit. Hää halusi matkustaa diskreetisti takana, joten Finnair siirti meidät toisaalle. Ei ollut ongelma ja Jungner on aidon herrasmiehen oloinen jamppa, mutta tämäkö on sitä demari-ideologiaa?

29.5. perjantai Tartto: Hoidetaan tämäkin nyt pois alta.

Historialuento: Tarttoa on tituleerattu kaupungiksi vuodesta 1030 lähtien, joten se on yksi P-Euroopan vanhimpia kaupunkeja - vanhempi kuin Moskova tai Tukholma.

Tartton paikalla oli eestiläisten linna jo 400-luvulla. Kiovan Venäjä -niminen valtakunta alkoi hallitsemaan seutukuntaa 1000-luvulla ja saksalaiset ristiretkeläiset 1200-luvulla. Hetken aikaa kaupunki oli osa Hansa-liittoa, kunnes Liivinmaan sodan yhteydessä (1558-1583, Moskovan Venäjä vs. Baltia, Ruotsi, Tanska, Puola) Tartto siirtyi venäläisten haltuun. Sitten kaupunkia hallinnoivat puolalaiset, ruotsalaiset, uudestaan puolalaiset ja sitten tulivatkin jo jesuiitat tekemään vastauskonpuhdistusta. Ruotsalaiset saivat taas vallan 1625 ja alkoi luterilainen vastavastauskonpuhdistus.

Suuressa Pohjan sodassa (1700–luvun alku, Ruotsi vs. kaikki muut) Tartto jäi (taas) venäläisille. Sodan päättyessä pystyssä oli neljä taloa ja kaupungissa 21 asukasta. Sittemmin olikin pidempään rauhallista, kunnes saksalaiset käväisivät 1918 paikalla harrastamassa lempipuuhaansa eli miehittämistä. Sen jälkeen Eesti Töörahva Kommuuni (punaiset) ja Eestin tasavalta (valkoiset) touhusivat täällä vapaussotaa. Ja kuten näissä yleensä käy, niin valkoiset voitti.

Eestin vallan alla vuoteen '40, jolloin Neuvostoliitto heilahti moikkaamaan. '41 saksalaiset tekivät saman ja '44 neukut tekivät comebackin. Tässä mylläkässä noin 2/3 kaupungista tuhoutui. Sitten laskentatavasta riippuen joko '88 tai '91 taas Eestin lipun alle.

Siinäpä se harimoilleen. Ihan kaikki fantasiasaagat eivät tähän pysty.

Neuvostoaikana tämä oli suljettu kaupunki, koska vieressä oli (ja jossain määrin on edelleen) Raadin lentokenttä, yksi suurimpia sotilaskenttiä.

29.5. perjantai Tartto: Hotel Dorpat ja elämäni paras hotelli-ikkunanäkymä. 2hh jotain 70e /yö. Aamupalalla mehut ovat aika laimeita, muuten ei valittamista.

Toisena iltana (yönä) oli vekkuli hotlallepaluu, kun pihassa oli useampi poliisiauto, aulassa poliisinauhaa, CSI:n jamppa kuvaamassa ja lattialla reilumpi määrä verta. Meistä uteliaampi käväisi kysymässä tilannetta, johon tuli lakooninen vastaus "it's alright, it was just an accident". Mutta mitäpä muutakaan respa olisi siihen voinut sanoa.

30.5. lauantai Tartto: KPB edelleen Krooks, kunniamaininta Undergroundille ja Zavoodille. Hippimesta Genialistide klubi on muuttunut enemmänkin hipsterimestaksi, edelleen käymisen arvoinen muttei niin hyvä kuin vielä vuosi sitten. Kaupungissa bisse alkaen 1.9e, shotit 2+.

Kaupungin paras (ja samalla ainoa) tirppiklubi eli StripClub.ee on siisti mesta ja tytöt osaa oikeasti tanssia. Sisäänpääsy (ei sellainen) 10e, kalja femman. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin ihan turvallisin mielin voi käydä.

Oli myös mukava huomata, että joissain seurueissa huolehditaan toisistaan. Jossain baarissa tuli sosialisoiduttua paikallisen tyttären kanssa, joka oli kieltämättä very very humalassa. Tytön possesta joku jeppe kävi kahdesti hakemassa tytön takaisin omaan kortteeriinsa. Ihailtavaa toimintaa. Vaikka mie en hyväksikäytä humalaisia neitoja, niin eihän paikalliset sitä voineet tietää.

Valkoisen heteromiehen maine on maailmalla huono. Suomalaisen heteromiehen maine Eestissä on huonompi. Ja ihan aiheesta.

30.5. lauantai Tartto: Ehkäpä se paras sisäänheittoteksti. Pahad Poisid tarjosi tämän.

31.5. sunnuntai Tartto: Maa friends, herrat Freud ja Pallopää. Näiden kanssa oli hyvät poliittishenkiset väittelyt, nämä kun eivät puhuneet itseään pussiin alle minuutissa. Tosin olevaisuuden syvintä olemusta eivät tuntuneet tietävän. Tai ainakaan eivät paljastaneet.

Eli toisin sanoen tälläkään reissulla ei tehty mitään järkevää, mutta hauskaa oli silti. Tai ehkä juuri sen takia. Enkä mie sitä sukunimeäkään sitten lopulta unohtanut, mutta sekään ei oikeastaan haitannut.

31.5. sunnuntai Tartto: Mixed messages, sanois joku.

31.5. sunnuntai Tartto: Püssirohukelderistä vielä lohipasta ja talon olut, niin siinähän sitä olikin yhdelle viikonlopulle.

Tulomatkalla oli pitkä vaihto Helsinki-Vantaalla, joka ei sitten lopulta ollutkaan niin pitkä. Vakaa päätös olla koskaan aiheuttamatta last callia omalla kohdalla oli hetken uhattuna. Pitäisi ihan oikeasti panostaa edes sen verran, että kahtois oman lentoajan oikein. Tai lennon. Kenttä oli sentään oikea.

--

Tällä kertaa ei hawaiia. No hawaii today.

Ja jos neiti Lahtelainen tämän lukaisee, niin isi oli kiltisti.