HUNTERS RACING TEAM

 

Matka Sihanoukvilleen

Reissun päällä:
Herra W
Mr. E

18.2. keskiviikko Trat: Takaisin Thaimaan puolelle. Iltapäivän puolella rajalla oli jo enemmän populaa, mutta homma toimi edelleen yllättävän hyvin. Niinpä jo saman päivän puolella: next destination Koh Chang.

Botski on sopivasti sisäänajettu, 2.5e /suunta. Lisäksi skootterit 7.5e /vrk. Niistä emme laita kuvaa, koska skootterointi on niin noloa.

18.2. keskiviikko Koh Chang: Tämähän on pahimman luokan turistisaari. Eli resortteja ja kaikkea sellaista. Lähinnä resortteja. Kyllähän te tiedätte.

Aivot on kuitenkin jännä kapistus, sanoi Härdellikin aikoinaan. Vaikka minä tässä kerron ihan suoraan, että tällaiset näkymät ovat tällä saarella harvinaisia, niin mieleen jää silti päällimmäisenä kuvan rauhallisuus. Ja se jos mikä houkuttelee.

Tästä huolimatta meillä ei ole markkinointisopimusta Thaimaan kuninkaan kanssa. Asia ei jäänyt meistä kiinni.

19.2. torstai Koh Chang: Kah, pikkuserkkuja.

Skootterien vuokraus meni sikäli putkeen, että täällä satoi molempina päivinä miltei jatkuvasti. Noh, jäipä ainakin tankki miltei täyteen kun palautti vekottimet maihin. Vuokraajat toki imivät miltei kaikki bensat parempaan talteen, mutta väliäkö tuolla.

19.2. torstai Koh Chang: Tupakkiyhtiöillä on ilmiselvästi huumorintajua, ja tämän tajuaa kyllä tyhmempikin.

Tosin voisihan tuon ajatella niinkin, että meille 'kolme työntöä ja syvä tuijotus' -miehille tupakointi aikaansaisi pari lisäminuuttia.

20.2. perjantai Trat: Toyotalla Thaimaa kuljettaa.

Turistit tykkäävät juoda saaressa vettä ja etanolia, joten paikalliset kuljettavat ainehia ja tyhjiä pulloja autot väärällään. Tosin pientähän tämä on verrattuna FIN-Tallinna -kiertokulkuun.

20.2. perjantai Bangkok: Elämänviisaus Khao San Roadilta. Sylkinen mesta. Silti oli pakko käydä.

"Onhan se nyt j***ta, että paikalliset joilla ei ole mitään saa pestyä ittensä tasaisin väliajoin, mutta nää hipit, jotka tulee tänne ja majottuu hotellissa ei saa sitäkään aikaan. -anonyymi

21.2. lauantai Bangkok: Lentokenttähotellissa on joskus tylsää, mutta lampunjalan tuunaaminen auttaa siihen tuskaan. Silver Gold Garden, double 15e /yö.

Sanomattakin lienee selvää, että näihin sfääreihin pääsee vain toteuttamalla ryyppäämisen hienoa alalajia eli hotelliryyppäämistä. Oikeasti, kokeilkaa. Se ei välttämättä tee teistä näin noloja. Tai jos tekee, niin ainahan voitte peitellä kaikki todisteet.

Se siitä. Jos unohtaa tuliaiset mammalle, niin ainakin Finskillä lentokoneessa on tarjolla kaikenlaisia ihorasvoja joilla voi seivata tilanteen. Tosin jos mamma suosii autenttista materiaa, niin sitten olet kusessa. Tai jos mamma ei ole koskaan tuonut sinulle tuliaisia, niin eipä sinunkaan tarvitse niistä stressata.

--

Tähän loppuun voisi laittaa maailmoja syleilevän raapustuksen siitä, kuinka massaturismi hotelleineen ja uima-altaineen pilaa kaiken; yksi ranta, saari ja kylä kerrallaan. Mutta virus nimeltä ihminen tulee tuhoamaan etnisen osan maapallosta hitaasti ja varmasti, eikä sille voi meistä kukaan mitään. Kannattaa siis nauttia siitä puolesta mahdollisimman paljon mahdollisimman nyt, sillä kohta kaikki on pelkkää Alanyaa.

Ja jos laajemmin ajatellaan tätä nykytilannetta, niin kannattaa olla tekemättä lapsia, sillä he ovat aidosti viattomia kaikkeen tähän p***aan. Tai jos on aivan pakko, niin adoptoikaa.

--

Cambodia, tämä ei jäänyt meidän osalta (vieläkään) tähän.

Edellinen